Ypäjä

Ypäjä tunnetaan luultavasti parhaiten hevosista. Kunnassa sijaitsee Hevosopisto, ja siellä järjestetään vuosittain Finnderby-ratsastuskilpailu. Kuntaa markkinoidaankin Suomen hevospitäjänä. Ypäjällä on kuvattu Lämminveriset-niminen televisiosarja.

Perinteisesti Ypäjä on osa Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan sekä nykyään Varsinais-Suomeen kuuluvan Someron ja Pirkanmaahan kuuluvan Urjalan kanssa. Forssan ohella toinen tärkeä seudullinen keskus on Loimaa, ja varsinkin Ypäjän pohjoisosista on lyhempi matka Loimaalle kuin Forssaan, jonne taas yhteydet ovat paremmat etenkin kunnan itäosista.

Kunnan asukasluku on ollut laskusuunnassa vuosikymmeniä. Viime vuosina kunta on pyrkinyt jarruttelemaan muuttoliikettä ja houkuttelemaan uusia asukkaita muun muassa Hevosopiston ja edullisten tonttien avulla.^lähde?

Vuonna 2019 Ypäjällä oltiin siirtymässä yhtenäiskouluun. Vuoteen 2018 opetus järjestettiin neljässä yksikössä: Perttulan koulu (luokat 1.–6.), Levän koulu (luokat 1.–6.), Ypäjänkylän koulu (luokat 1.–6.) sekä Kartanon koulu (luokat 7.–9.). Helmikuussa 2018 Ypäjän kunnanvaltuusto päätti, että Levän koulu lopetetaan kevätlukukauden 2018 lopussa. Tammikuussa 2019 päätettiin, että Ypäjänkylän koulu lopetetaan 31.7.2019. Näin toimintaan jäävät Perttulan koulu ja Kartanon koulu.[9][10] Lisäksi kunnassa toimii Loimaan lukion hevosurheilulinja, jossa on mahdollista yhdistää lukion oppimäärä ja ratsastusopinnot.

Kunnan asioista kertoo kerran kuussa ilmestyvä Ypäjäläinen, jota julkaisevat yhdessä Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. Päivittäisestä uutistarjonnasta vastavat Forssassa ilmestyvä Forssan Lehti ja Loimaalla ilmestyvä Loimaan Lehti.

Nykyisen Ypäjän alue on kuulunut kahteen historialliseen maakuntaan, Hämeeseen ja Satakuntaan. Kylistä on Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät luettu kuuluviksi Hämeeseen. Kokemäenkartanon linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimaan hallintopitäjän mukaan rajattuna on Ypäjän ja Mannisten kylät puolestaan luettu kuuluviksi Satakuntaan.[16]

Ypäjän kunnan ja seurakunnan edeltäjänä oli Perttulan kappeli, josta on olemassa tieto ainakin jo 1500-luvulta.[17] Samanlaiset kappelit lienevät olleet myös Tammelan Portaassa ja Tammelan kirkonkylässä. Myöhemmin näistä Tammelan kappeli tuli muodostuneen kirkkopitäjän emäkirkoksi ja Portaan kappeli hävisi.[18] Ainakin jo 1500-luvulla Perttula lienee ollut Tammelan kappeliseurakuntana, mutta Jokioisten kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen vuonna 1631 Perttulan kirkon toiminta tuli pääasiassa Jokioisten kappalaisen vastuulle.[19]

Perttulasta tuli kappeliseurakunta uudestaan Tammelan alaisuuteen vuonna 1871. Tällöin Perttulan kappeliseurakuntaan liitettiin myös Loimaaseen kuuluneet Ypäjän ja Mannisten kylät, joiden asukkaat olivat käyttäneet Ypäjän kirkkoa jo 1600-luvulta alkaen. Huolimatta liittymisestä Perttulan kappeliseuraan mainitut kylät kuitenkin jäivät vielä osaksi Loimaan kirkkoherrakuntaa.[20] Kunnallishallinto Perttulaan perustettiin vuonna 1876.[21]

Vuonna 1876 valmistui Turku–Toijala-rautatie, jonka varteen Ypäjänkylään perustettiin vuonna 1888 rautatieasema. Itsenäinen kirkkoherrakunta Ypäjästä tuli vuonna 1892, jolloin siihenastinen Perttulan kunta ja kappeliseurakunta samalla muutti nimensä rautatieaseman mukaan Ypäjäksi. Samalla myös Ypäjä ja Manninen liitettiin muodostettuun kirkkoherrakuntaan. Maallisessa hallinnossa liitos näiden kahden kylän osalta toteutui vasta vuonna 1911.[22]

Ypäjä nimettiin kaupungiksi ajanjaksolle 3.–9. kesäkuuta 2013, jotta Suomen Hevosurheilumuseo pystyi vastaanottamaan Emil Cedercreutzin veistoksen Ystäväni nummella vuodelta 1906. Cedercreutzin testamentin mukaan hänen teoksiaan voi luovuttaa vain suomalaiseen kaupunkiin.[23][24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Kunnan rajoissa ei ole tapahtunut muutoksia tällä ajanjaksolla.

Toisen maailmansodan jälkeen Ypäjälle asutettiin Muolaan siirtoväkeä. Suuria siirtoväen asutusalueita on etenkin Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoiden entisillä sivutiloilla Levän Saarikossa ja Palikkalan Vähälläsuolla.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ypäjällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[34]

• Ypäjän seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ypäjän alueella toimii Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.[35]

Ypäjänkylässä noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsee Ypäjän rautatieasema, jolla tosin junat eivät ole pysähtyneet vuoden 1984 jälkeen. Nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.

Maantieliikenteessä kunnan keskeisiä liikenneväyliä 2000-luvulla ovat kunnan eteläosan halki kulkeva, Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 (osoitenimenä Ypäjällä Turuntie) ja siitä Palikkalan lähellä erkaneva, Forssasta Loimaan suuntaan johtava seututie 213 (osoiteniminä Ypäjällä Forssantie ja Loimaantie). Tämän kanssa risteää Ypäjän kirkon luona Koskelta tuleva yhdystie 2805 (osoiteniminä Ypäjällä Koskentie ja Kurjenmäentie), jonka ohella toinen keskeinen kunnan sisäinen yhdystie on Valtatieltä 9 Loimaan Metsämaalla alkunsa saava, Ypäjänkylän, Ypäjän kirkonkylän, Kartanonkylän ja Varsanojan kautta Jokioisten Vaulammille johtava yhdystie 2812 (osoiteniminä Ypäjällä Ypäjänkyläntie ja Varsanojantie). Tähän yhtyy vielä Ypäjänkylän Katinhännässä seututieltä 213 Loimaan Kauhanojalla alkunsa saava yhdystie 2815 (osoitenimenä Ypäjällä Katinhännäntie).

Ennen nykyisen valtatien 2 rakentamista valtatien 2 reitti kulki Ypäjällä nykyisen valtatien 10 ja seututien 213 alkuosan reittiä noudatellutta linjausta ja tästä nykyistä Jyvämäentietä Koskentielle ja tätä pitkin jälleen nykyiselle seututielle 213.[36] Tästä matkasta osuus Jokioisten Haapaniemestä Ypäjän Levän Jyvämäkeen rakennettiin 1860-luvulla Vaulammin ja Kurjenmäen kautta kulkeneen vanhemman maantien mäkisen osuuden oikaisemiseksi.[37]

• Lyyli Aalto (1916–1990), kansanedustaja
• Uno Harva (1882–1949), uskontotieteilijä
• Eemeli Jaakkola (1882–1936), kirjailija
• Eero Lehtinen (1911–2007), Lapuan hiippakunnan piispa
• Kauko Moisio (1928–2007), taidetakoja
• Anna Perho (s. 1970), toimittaja
• Maija Perho (s. 1949), kansanedustaja ja ministeri
• Sanna Pietiäinen (s. 1964), laulaja
• Nils Henrik Pinello (1802–1879), kartanonomistaja Kartanonkylässä, lehtimies ja kirjailija
• Viljo Rasila (s. 1926), historiantutkija
• Matti Tuura (s. 1946), juoksija

Ypäjän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sallatti eli rosolli ja possumakkara.[38]

• Luettelo Ypäjän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta, 1978. ISBN 951-99167-9-2.

• Ypäjän kunnan kotisivut
• Hevosopisto
• Ypäjänkylä
• Tilastokeskus – Ypäjän avainluvut