Yoshiki Hayashi

Yoshiki Hayashi (jap. 林佳樹, s. 20. marraskuuta 1965 Tateyama, Japani) on yleisemmin Yoshiki-nimellä tunnettu japanilainen muusikko ja tuottaja. Yoshiki on tunnettu varsinkin Japanin musiikkiteollisuutta 80- ja 90-luvuilla ravistelleesta ja uudistaneesta yhtyeestä X Japan (alun perin nimeltään vain X), jonka johtaja hän oli. Yoshiki soitti yhtyeessä sekä rumpuja että pianoa. Koska X Japanin musiikki ja visuaalinen olemus oli Japanissa 80-luvulla vallinnutta korrektia, kiiltokuvamaista musiikkia huomattavasti šokeeraavampaa (alkutuotannon kappaleilla oli nimiä kuten ”Orgasm”, ”Standing Sex” ja ”I'll Kill You”), oli yhtyeen aluksi vaikea saada levy-yhtiöitä taakseen. Yoshiki, joka on tunnettu peräänantamattomana ja äärimmäisen kunnianhimoisena perfektionistina, perusti äitinsä rahallisella tuella vuonna 1986 oman levy-yhtiön, Extasy Recordsin.

Yoshiki Hayashi

Yoshiki on säveltänyt myös mm. ihailemansa Kiss-yhtyeen klassiselle tribuuttilevylle "Kiss My Ass" 1994, Japanin keisari Akihiton hallituskauden 10-vuotisjuhlallisuuksien musiikin v. 1999 sekä vuoden 2005 World Expo -tapahtuman teemakappaleen nimeltä I'll Be Your Love, jonka esitti Dahlia-nimellä toimiva havaijilainen naisartisti. Yoshiki asuu ja työskentelee tällä hetkellä Los Angelesissa. Yoshiki on toiminut tuottajana useille suurille japanilaisille artisteille, kuten Dir en greylle ja työskennellyt niin Queen-yhtyeen Roger Taylorin kuin The Beatlesin tuottajan George Martinin kanssa.

Ura

Yoshiki on soittanut pianoa 4-vuotiaasta asti. Yoshikin paikoin huomattavan androgyynin tyylin, joka levisi osaksi X Japan -yhtyeen imagoa, on sanottu olevan perua Japanissa 70-luvulla suurta suosiota nauttineesta Riyoko Ikedan shōjo-mangasta Versailles no bara, jonka pääosassa on mieheksi tekeytyvä nainen miesten maailmassa 1700-luvun Ranskassa.

Yoshiki on joutunut käyttämään niskatukea niskan venähtämisen vuoksi rumpuja soittaessaan ja on myös useita kertoja murtanut ranteensa rumpuja lyömällä. Vuonna 1989 Yoshiki lyyhistyi kesken kiertueen. Lääkärit sanoivat hänen kärsivän liiallisen työnteon aiheuttamasta neurosirkulatorisesta asteniasta. Sairaalassa Yoshiki totesi mm.: "Kadun todella, etten voinut hakata rumpuja kuolemaani asti, ja häpeän itseäni, kun luhistuin ennen kiertueen päättymistä ja palaan onnistuneesti normaalielämään." [1] Sairastumisensa aikoihin Yoshiki aloitti Art of Lifen sävellystyön, joka tuli kestämään kolme vuotta. Yhtyeen harjoitussessiot kestivät myös jopa lähes 10 tuntia yhtäjaksoisesti, ja ainakin kahdesti Yoshiki on rikkonut rumpusetin lavalla esiintyessään.

Soolotöissään Yoshiki on keskittynyt taidemusiikkiin 1990-luvun alusta lähtien. Hänen sooloalbumeistaan Eternal Melody I (1993) käsittää lähinnä X:n kappaleiden sinfoniaversioita, Eternal Melody II (2005) puolestaan on pianovoittoinen ja sisältää pääasiassa X:n jälkeistä tuotantoa. Edesmenneelle yhtyetoverilleen ja hyvälle ystävälleen hidelle hän sävelsi seitsemäntoistaminuuttisen Without Youn. Yoshiki aikoi perustaa hiden kanssa X Japanin uudelleen, mutta suunnitelmat rikkoontuivat hiden menehtyessä 2.5.1998.

Yoshikin isä teki itsemurhan Yoshikin ollessa vain kymmenen, ja juuri Yoshiki löysi isänsä ruumiin. Isänsä kuoleman jälkeen Yoshikille tuli koulussa ongelmia. Hän alkoi hankkiutua muiden seuraan, sillä hän pelkäsi yksinolemista. On sanottu, että Yoshiki purki juuri rumpuihin sisäisiä patoutumiaan. Hän löysi lohtua musiikista ja perustikin teini-iässä ystävänsä Toshin kanssa Noisen, josta tuli myöhemmin X.

X Japanin hajoamisen ja hiden kuoleman jälkeen Yoshiki vetäytyi julkisuudesta surun ja syyllisyyden vuoksi. Haastattelussa hän kertoo tehneensä itsensä tarkoituksella kiireiseksi, jotta hänellä ei olisi aikaa ajatella hideä ja menneisyyttään. Vuonna 2002 Yoshiki liittyi ystävänsä Tetsuya Komuron globe-yhtyeeseen, jossa hän soitti vaihtelevasti pianoa, rumpuja ja kitaraa sekä sävelsi yhdessä Komuron kanssa. 2005 Yoshiki erosi globesta ja keskittyi soolotöihinsä. Nykyään Yoshiki työskentelee jo pidemmän aikaa keskeneräisenä olleen Violet UK -projektin parissa, joka pyrkii tekemään yhtä suuren käänteen musiikkiteollisuudessa kuin X Japanin musiikki teki Japanissa 80-luvulla. Huhtikuusta 2006 alkaen ainakin Violet UK:n MySpace-sivulla on voinut kuunnella näytteitä Yoshikin uudesta musiikista.

Violet UK:n lisäksi Yoshiki jatkaa työtään muillakin musiikin alueilla. Animefaniksi tunnustautuneen Yoshikin on vuonna 2007 tarkoitus säveltää musiikki Versailles no bara -elokuvaan. Yoshiki myös osallistui kunniavieraana 4.–6.8.2006 järjestettyyn yhdysvaltalaiseen, Japanin populaarikulttuuriin keskittyvään Otakon-tapahtumaan. Otakonissa hän ilmoitti luovansa uuden yhtyeen japanilaismuusikko Gacktin (myöhemmin myös Miyavin ja Sugizon) kanssa. Lupaus toteutui, kun uusi yhtye, S.K.I.N. suoritti debyyttiesiintymisensä 29.6.2007 Yhdysvaltojen Anime Expo -messuilla. Samoihin aikoihin Yoshiki myös ilmoitti, että X Japan yhdistyy jälleen ja että yhtyeen ensimmäinen julkaisu tulee olemaan Without You Toshin laulamana.

Diskografia

Albumit
  • Yoshiki Selection (1991)
  • V2 (1992, Tetsuya Komuron kanssa)
  • Eternal Melody (1993)
  • Yoshiki Selection 2 (1996)
  • Eternal Melody II (2005)

Singlet
  • Amethyst (1993)
  • Ima o dakishimete (今を抱きしめて, 1993, Noan kanssa)
  • Foreign Sand (1994, Roger Taylorin kanssa)

Videot
  • Symphonic Concert DVD (2003)

Muille artisteille sävelletyt teokset
  • Glay
  • Hideki Saijō
  • Shōko Kitano
    • Bara to midori (薔薇と緑, 1998)
    • Begin (1998)
  • Globe
  • Globe feat Keiko
    • Get It On Now (2003)
  • Dahlia
    • I'll Be Your Love (2004)

Sekalaisia artisteja -kokoelmat
  • Kiss My Ass (1994)
  • hide Tribute Spirits (1999)

Lähteet
  1. Tetsushi Ichikawa ja Hideaki Utsumi 2003. X Japan: Art of Life: 1993.12.31 Tokyo Dome. Perf. X Japan, kansilehti

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.