Yoro Diakité
Yoro Diakité (17. lokakuuta 1932 Bangassi, Kitan piiri – 13. kesäkuuta 1973 Taoudénit) oli Malin väliaikaisen hallituksen pääministeri Moussa Traorén johtaman sotilasvallankaappauksen jälkeen vuosina 1968–1969[1].
Diakité kävi koulua Kassarossa ja Katissa ja liittyi Ranskan siirtomaa-armeijaan vuonna 1951. Hän palveli Senegalissa ja Indokiinassa ja opiskeli Fréjusin sotakoulussa Ranskassa. Diakité palveli sen jälkeen Senegalin Thièsissä ja osallistui vuonna 1960 YK:n rauhanturvaoperaatioon Kongossa. Palattuaan Maliin hänet ylennettiin luutnantiksi ja sijoitettiin ensin Timbuktuun ja sitten pääesikuntaan Bamakoon.[2] Diakité toimi Katin sotakoulun opettajana vuodesta 1962 ja kouluttajana Tansaniassa vuosina 1964–1965. Vuonna 1965 hänet nimettiin Katin sotakoulun komentajaksi. Hän julkaisi myös romaanin Une main tendue, johon presidentti Modibo Keïta oli laatinut esipuheen.[1]
Kapteeni Diakité oli yksi vuoden 1968 vallankaappauksen suunnittelijoista. Hän toimi maata sen jälkeen johtaneen sotilasjuntan varapuheenjohtajana ja väliaikaisen hallituksen puheenjohtajana.[2] Moussa Traorén otettua hallituksen ohjat käsiinsä Diakité oli ensin liikenne-, viestintä- ja matkailuministeri syyskuuhun 1970 ja sitten puolustus-, sisäasiain- ja turvallisuusministeri saman vuoden marraskuuhun saakka[1].
Diakité ja sotilasjuntan toinen jäsen, kapteeni Malik Diallo pidätettiin maaliskuussa 1971 syytettynä vallankaappausyrityksen valmistelusta. Heidät tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön elokuussa 1972 ja lähetettiin Taoudénin ”uudelleenkoulutuskeskukseen”, jota Diakité oli pääministerinä ollut itse perustamassa.[1] Hän kuoli siellä vuotta myöhemmin huonon kohtelun seurauksena[3].
Lähteet
- Armée et gestion des affaires publiques du Mali (1968–2017): 2 Présidents, 3 Chefs du Gouvernement, 35 ministres et 3 assimilés Mali7. 1.12.2017. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
- Imperato, Pascal James: Historical Dictionary of Mali, third edition, s. 79–80. Lanham & London: Scarecrow Press, 1996. ISBN 0-8108-3128-7.
- Tamboura, Sékou: Les révélations de Samba Sangaré (3): Comment le capitaine Yoro Diakité a péri à Taoudénit Afribone. 16.2.2009. Viitattu 15.6.2018.