Yltiä

Järven pinta-ala on 363 hehtaaria eli 3,6 neliökilometriä. Se on 4,2 kilometriä pitkä ja 2,6 kilometriä leveä. Paataisenniemen ja Yltiänniemen välissä sijaitsee kaksi suurempaa saarta. Yhdessä niemien kanssa nämä jakavat järven kolmeen alueeseen. Saarten länsipuolelle jää Tervalahti, pohjoispuolelle pieni järvenselkä sekä Pohjalahti ja eteläpuolelle suurin järvenselkä, jota kutsutaan Huutoseläksi. Huutoselällä idässä on pohjoiseen työntyvä Majalahti ja eteläpäässä kapeneva Kaakkolahti. Majalahti erottaa suomaastosta Yltiänniemen, jossa sijaitsee myös Likolahti.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 14 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 8,24 hehtaaria, mikä on noin 2,22 % järven kokonaispinta-alasta. Kaikki saaret ovat yli aarin kokoisia, mutta vain kaksi ylittävät pinta-alallaan hehtaarin suuruuden. Pitkäsaari on 750 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se näyttää kolmelta saarelta, joita kaksi pengertä yhdistävät toisiinsa. Saaren pinta-ala on yli 3 hehtaaria. Sen vieressä sijaitsee Mustikkasaari, joka on 200 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Sen pinta-ala on lähes 2 hehtaaria. Järven pohjoisosassa sijaitsevat vielä Koninsaari, Talassaari, Aukeasaari, Papusaari ja Hännisensaari. Tervalahden saari on pyöreä. Loput saarista sijaitsevat Huutoselän eteläosissa. Majalahden suulla on kaksi saarta, Kaakkolahdella on yksi saari ja Huutoniemen länsipuolella toinen. Huutoselän länsilaidalla sijaitsevat Ruutusaari ja Aakkosensaari. Nämä, ja kaikki muutkin suuret saaret, ovat autiot. Kaakkolahden ja Majalahden saarissa on loma-asunnot.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 7,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0077 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 2,1 metriä ja suurin syvyys on 8,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pitkäsaaren edustalla sen lounaspuolella. Huutoselälläkin on sen keskikohdassa yhtä syvä syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 22,1 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 5,1 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta ja siksi tiheään ojitettua. Korkein mäki, joka näkyy hyvin myös järvelle, on Nuottavuori. Sen huippu kohoaa lähes 40 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven asutus on haja-asutusta, jota on Yltiän kulmakunnalla eniten ja lisäksi myös Majalahdella ja Yltiänniemellä. Järven rannoille on rakennettu lähes 100 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet valtatieltä 23 tai yhdystieltä 3481. Järven eteläpuolelta kiersi Haapamäki–Pori-rautatie Kankaanpäästä Haapamäelle. Rataosuus on lakkautettu jo vuonna 1985.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Ristajoen valuma-alueella (35.65), jonka Kaijanjoen valuma-alueeseen (35.654) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 158,9 metriä mpy.[1][4]

Järvi saa pääosan vedestään lähialueeltaan, missä ojitettujen soiden johto-ojia on johdettu järveen. Tällaisia soita ovat pohjoispuolella Mäkelänsuo ja Ottovuorenneva, idässä Yltiänniemen suot, eteläosassa Vuorivalkamanneva ja Hiekkarannanneva, sekä kaakkoispuolella Sikosuo. Kaijanjoen valuma-alueella on neljä yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Yltiäjärveen. Ne ovat Tervapuron valuma-alueella sijaitsevat Raiskinlampi (1 hehtaari, ha), Tervalampi (2 ha), Tervajärvi (33 ha) ja Tervasalmi (2 ha). Järven laskujoki aloittaa vesireitin, jossa Yltiänjoki laskee ensin Alaseen (44 ha), Alasenjokeen yhtyy Pistoksesta (24 ha) alkava Pistoksenjoki, jonka jälkeen sen virtaa Jokipolvenjokena Ylä-Kaijaan ja sitten Ala-Kaijaan. Loppumatkan se on ensin Kaijanjoki, joka laskee Petäisjärveen (72 ha), ja sitten Ristajoki, joka laskee Keurusselän Ukonselkään (yhdessä 118 km²).[1][4]

Järvessä elää ahven, hauki, kiiski, kivisimppu, made ja särki. Siihen on lisäksi istutettu siikaa, lahnaa, säynettä, kuhaa ja järvitaimenta.[4]