Ylpeys ja ennakkoluulo (vuoden 2005 elokuva)

Rouva Bennet innostuu, kun läheiseen Netherfield Hallin kartanoon muuttaa asustelemaan varakas poikamies herra Charles Bingley sisarensa Carolinen ja hyvän ystävänsä herra Darcyn kanssa. Piakkoin pidettävissä tanssiaisissa seurallinen ja ystävällinen Bingley totisesti viehättyykin Janesta, ja tanssii melkein koko illan vanhimman neiti Bennetin kanssa.

Kun seurue saapuu juhliin, Darcy kulkee vakaasti eteenpäin, mutta vilkaisee hetkellisesti sivulleen Lizzien kohdalla. Mies jatkaa askeliaan, mutta kun Lizzie tajuaa miehen kiinnittäneen häneen huomionsa, tyttö naurahtaa ja hymyilee itsekseen. Herra Darcy ei ole seurallinen eikä tanssi, vaan seuraa muiden ilonpitoa ilmeettömän ja synkän oloisena. Lizzie kysäisee herra Darcyltä ohimennen: "Tansitteko Te?", johon mies vastaa: "En, jos sen voi välttää."

Kun Lizzie on myöhemmin ystävänsä neiti Charlotte Lucasin kanssa sivummalla, he kuulevat Bingleyn ja Darcyn sananvaihdon, kun miehet astelevat ohi. Bingley ihastelee paikan nättejä tyttöjä, johon Darcy toteaa: "Tanssit ainoan kauniin kanssa." Bingley vastaa: "Hän on kaunein olento, jonka olen koskaan nähnyt." Elizabethia Bingley kehuu Darcylle miellyttäväksi. Herra Darcy vastaa laimeasti: "Siedettävä, sanoisin. Ei tarpeeksi kaunis minun makuuni."

Rouva Bennet änkee yhden kappaleen päättyessä tanssilattialle herra Bingleyn, Janen ja Lizzien seuraan, Darcy seuraa vieressä. Rouva Bennet hölisee kiusallisesti, ja Jane ja Lizzie yrittävät hillitä vaivihkaa äitinsä käytöstä. Lizzie tarttuu äitinsä sanoihin ja toteaa, että runous sopii vain vahvan rakkauden osoitukseksi, ei muutoin. Herra Darcy kysyy Lizzieltä, mitä tämä sitten suosittelee kiintymyksen rohkaisuun, jos runous kerran on epävarma keino. Nyt Lizzie kuittaa Darcylle hymyillen: "Tanssia. Vaikka partneri olisikin hädin tuskin siedettävä." Lizzie kääntyy ja kävelee itsevarmasti tiehensä, kun taas Darcy jää tuijottamaan hänen peräänsä.

Juhlien jälkeen Janelle tulee Caroline Bingleyltä kutsu lounaalle; veli tosin rva Bennetin pettymykseksi lounastaa toisaalla. Jane lähtee ratsain, joutuu kaatosateeseen ja vilustuu. Niinpä hän jää sairastamaan Netherfield Halliin. Myöhemmin Lizzie lähtee sisarensa luo ja jää Netherfieldiin odottamaan Janen tervehtymistä. On selvää että Charles Bingley on Janen läsnäolosta ilahtunut. Lizziellä on tilaisuus vaihtaa pari sanasta Darcyn kanssa. Hän toteaa miehelle, että tätä voisi joku pitää ylpeänä. Darcy vastaa että ennemmin on niin, että jos hän menettää jostakusta hyvän käsityksensä, ei sitä enää takaisin saa. Elizabeth toteaa ettei voi ainakaan siitä miestä pilkata. Rva Bennet ja nuoremmat tyttäret tulevat käymään myös: Hihittelevät Lydia ja Kitty yllyttävät Bingleyn pitämään tanssiaiset ja kutsumaan myös lähistölle saapuneen rykmentin upseereja mukaan.

Bennetien vieraaksi saapuu herra William Collins, joka on saanut Lady Catherine de Bourghilta seurakunnan hoidettavakseen. Collins on se lähin miespuolinen sukulainen, joka tulee perimään Bennetien kodin ja tilukset. Mies on pienikokoinen, puhuu monotonisesti ja on käytökseltään kulmikas ja yksiviivainen. Tytöt pilailevat miehen kustannuksella, mikä jää tältä itseltään älyämättä. Rouva Bennetille Collins tunnustaa, että on tullut kylään saadakseen yhden tämän tyttäristä emännäkseen pappilaan – Jane on hänelle se mieluisin. Rva Bennet pahoittelee, että Jane on saamassa kihlaustarjouksen hetkellä millä hyvänsä: mutta lähes samanikäinen Lizzie sen sijaan olisi oiva kumppani.

Perheen naiset ovat käymässä kylillä, kun Lizzien nenäliina putoaa maahan. Sen ottaa talteen ja ojentaa takaisin luutnantti George Wickham. Lyddie ja Kitty hyppelevät ja kikattavat kohteliaan ja komean upseerin ympärillä ja lörpöttelevät olevansa hakemassa kauniita nauhoja tanssiaisiin. Wickham ehdottaa, että he etsisivät niitä yhdessä. Luutnantti juttelee mukavia Lizzien kanssa kaupassa ja tekee neitoon vaikutuksen. Wickham myös vaatii saada maksaa Lyddien valitseman nauhan.

Wickham saattaa sitten nuoria naisia kotiinpäin joenvartta pitkin. Joen toisella rannalla Bennetit huomaavat Charles Bingleyn ja herra Darcyn ja tervehtivät. Lydia hihkuu että "Kutsukaa tanssiaisiinne myös herra Wickham, hän on ammattikunnalleen kunniaksi!" Lydiaa torutaan nenäkkyydestä, mutta aina kohtelias Bingley kyllä kutsuu luutnantin. Kun Darcy sitä vastoin näkee kuka tyttöjen seurassa on, hän silminnähden närkästyy, kääntää hevosensa ja karauttaa kovaa kyytiä tiehensä. Myöhemmin Lizzie lepäilee puunjuurella ja kysyy herra Wickhamilta onko herra Darcy tälle tuttu. Selviää että miesten välit ovat huonot. Wickham sanoo että Darcyn isä rakasti häntä, tilanhoitajansa poikaa, enemmän kuin omaansa ja lupasi kuolinvuoteellaan hänelle pappilan. Mutta kun vanha herra kuoli, nuorempi Darcy ei kunnioittanut isänsä toivetta, koska oli kateellinen. Sen vuoksi hän on nyt köyhä sotilas. Tämä muuttaa Lizzien käsitystä herra Darcysta.

Herra Bingleyn tanssiaisissa Lizzie etsii Wickhamia, eikä löydä: miehelle on kuulemma tullut joku meno. Ilmeisesti hän olisi tullut juhliin ilman tietyn herrasmiehen läsnäoloa, sanoo Jane. Lizzie vastaa ettei se toinen ole mikään "herrasmies". Herra Collins taas kaipailee Elizabethia. Kohta Lizzie liki kävelee päin herra Darcya, joka pyytää Lizzieltä seuraavaa tanssia. Tyttö suostuu – vaikka oli vannonut inhoavansa Darcya. Tanssiessa Lizzie on piikikäs ja mainitsee, että epäonnekseen herra Wickham on menettänyt herra Darcyn ystävyyden. Mies myöntää että näin on. Lizzie kertoo että on kuullut Darcysta hämmentäviä asioita. Tanssin jälkeen Liz poistuu suu vinossa ja törmää herra Collinsiin. Mies päättää mennä esittäytymään Darbyshiren Pemberlyn herra Darcylle, tämä kun on hänen suojelijansa Lady Catherinen sisarenpoika.

Benneteillä odotetaan että Bingley jo kosisi Janea. Mutta tuleekin kosinta, jota Lizzie ei odota: herra Collins pyytää Elizabethia vaimokseen. Collins ei Elizabethia miellytä, ja lisäksi hän on vakaasti sillä kannalla, että avioitua tulee vain rakkaudesta. Niin hän kieltäytyy tarjouksesta niin kohteliaasti kuin kykenee. Perheen muut naiset ovat tapansa mukaan salakuuntelemassa oven takana. Kun Lizzien äiti kuulee, että tytär torjui avioliittotarjouksen, hän pillastuu. Lizzie pakenee ulos ja pinkoo karkuun äiti perässään. Liz ei peräänny, ja rouva Bennet pakottaa miehensä puhumaan Lizzielle järkeä. Elizabethin isä toteaa: Jos et ota Collinsia, äitisi ei puhu sinulle enää ikinä. Jos taas otat, minä en puhu sinulle enää koskaan.

Bingleyn kosintaa sen sijaan ei tulekaan: mies seurueineen on jättänyt Netherfieldin. Jane on pettynyt mutta vakuuttunut, ettei nuori mies sittenkään häntä rakastanut. Lizzie suostuttelee sisarensa lähtemään Lontooseen heidän tätinsä ja setänsä luo, jotta saa muuta ajateltavaa.

Sitten Lizzie saa kuulla kuka on suostunut kosintaan: Charlotte Lucasista on tulossa herra Collinsin vaimo. Kun Lizzie vähättelee Collinsia, Charlotte toteaa ettei kaikilla ole varaa olla romantikkoja: hän on 27-vuotias, jolla ei ole rahaa eikä mahdollisuuksia. (Neiti Lucasia ei ole kehuttu kauniiksi.) Hän kelpuuttaa miehen, saa kodin ja turvaa, eikä ole sitten enää taakka vanhemmilleen – Lizzien ei tulisi häntä sen tähden arvostella.

Myöhemmin Charlotte pyytää Lizzietä vierailulle luokseen hänen uuteen kotiinsa, ja Collinsit yhdessä neiti Bennetin kanssa kutsutaan Lady Catherinen tykö Rosingsin kartanoon. Yllättäen ladyn luona Lizzie kohtaa tutun miehen: Darcykin on vieraana, samoin eversti Fitzwilliam. Lizzie joutuu vastahakoisesti soittamaan pianoa. Darcy tulee viereen kuuntelemaan; pian myös Fitzwilliam, joka kysyy millainen hänen ystävänsä oli Hertfortshiressä. Lizzie kertoo ettei Darcy puhunut eikä tanssinut, vaikka moni nainen oli ilman tanssiparia. Darcy vastaa ettei tuntenut siellä muita, ja Lizzie naljailee että tutustuminenhan ei tule kyseeseen. Fitzwilliam palaa ladyn luo, ja silloin Darcy tunnustaa: "En osaa keskustella vaivattomasti vieraiden ihmisten kanssa." Lizzien mukaan harjoittelu auttaa.

Lizzie on yksin Collinsien mökissä ja kirjoittaa kirjettä Janelle. Ykskaks Darcy pöllähtää paikalle ja puhuu niitä näitä hermostuneen ja hämillisen näköisenä. Mies ei saa kerrottua asiaansa, vaan häipyy liki yhtä pian kuin saapuikin. Lizzie on ihmeissään.

Seuraavaksi Lizzie istuu kirkossa eversti Fitzwilliamin vieressä, ja he juttelevat Darcysta: Kuulemma Darcyn vaimo olisi onnekas, sillä mies on mitä uskollisin kumppani; pelasti ystävänsäkin viime hetkellä epäsopivalta avioliitolta. Ja näin Elizabeth saa kauhukseen kuulla, että Darcya on syyttäminen siitä, että Bingley lähti pois Janea kosimatta. Fitzwilliam arvelee ettei kyse ollut tytön vähistä varoista vaan sopimattomasta perheestä.

Kun Lizzie sitten purkaa pahaa oloaan ja juoksee sateessa kiviseen näköalapaviljonkiin, hän saa odottamatta seuraa: Darcy on tullut perässä. Nyt mies puhuu suoraan. Hän sanoo kärsivänsä ja tuli seudulle vain saadakseen nähdä Elizabethin – vastoin parempaa tietoaan, perheestään ja Lizzien vähäisemmästä asemasta huolimatta. Hän voi unohtaa nämä seikat, kunhan Elizabeth päästää hänet tuskasta ja tulee hänen vaimokseen – hän kun rakastaa Lizzietä palavasti. Syntyy sanaharkka: Elizabeth toteaa kuullensa jo useita loukkauksia Darcyn suusta, mutta pahinta on kuitenkin se, että mies erotti Janen ja Bingleyn. Darcy ei kiellä sitä, mutta väittää että Jane ei tuntenut niin paljon rakkautta kuin Bingley, vaan oli välinpitämätön. Lizzie kivahtaa että Jane on ujo, eikä osoita tunteitaan avoimesti edes sisarelleen. Rahako tässä oli oikeasti syynä? Darcy vastaa että Lizzien sisarusten ja vanhempien huono käytös vaikutti asiaan enemmän. Lizzie suuttuu lisää, ottaa myös Wickhamin puheeksi ja sanoo, että Darcyn ylimielisyys on ollut alusta pitäen niin ilmeistä, että hän on viimeinen mies, jolle Liz suostuisi vaimoksi. He seisovat niin lähellä toisiaan, että kiivaista sanoista huolimatta Darcy on vähällä suudella Lizzietä, mutta sitten hän pahoittelee ja poistuu.

Lizzie mietiskelee allapäin Collinsien mökillä, kun hänen taakseen ilmestyy Darcy. Mies jättää Lizzielle kirjeen ja katoaa. Kirjeessä Darcy oikaisee Lizzien Wickhamiin liittyvät syytökset: Wickham ei kelpuuttanut pappilaa vaan tahtoi sen sijaan rahaa. Pian rahat oli pelattu ja Wickham vaati lisää rahaa; Darcy kieltäytyi. Wickham lakkasi sen jälkeen pitämästä yhteyttä. Seuraavaksi Wickham yritti houkutella Darcyn sisaren karkaamaan vihille – kunnes selvisi ettei mies saisi penniäkääna Georgianan rahoista. Wickham hylkäsi tytön, ja 15-vuotiaan sisaren sydän murtui. Darcy myös pahoittelee Janen ja Bingleyn asiaa, mutta toteaa ajatelleensa silloin vain ystävänsä parasta.

Perhetutut Forsterit kutsuvat Bennetien nuorimman tyttären, 15-vuotiaan Lydian Brightoniin, mistä Kitty saa aiheen vollottaa, sillä häntä ei ole kutsuttu. Lizzie vaatii isäänsä pistämään Lydian kotona kuriin. Isä taas sanoo, että heillä muilla ei ole rauhaa ennen kuin Lydia pääsee ihmisten ilmoille, ja Forsterit kyllä pitävät Lyddien aisoissa.

Mutta myös Lizzie saa kutsun: Täti ja setä houkuttelevat tytön reissuun Darbyshiren suunnalle. Retkellä he päätyvät lähelle Pemberlyä, ja setää houkuttaa kartanon kalaisa järvi. Lizzie ei haluaisi mennä, mutta täti sanoo etteivät suurmiehet koskaan edes ole kotona. Kartanossa palvelija esittelee paikkoja ja puhuu hyvää isännästään, ja Lizzie käsitys Darcysta pehmenee. Hän jää tuijottamaan komeaa Darcya esittävää rintakuvaa, joutuu eroon muista ja eksyy taloon. Sitten joku soittaa pianoa, siis Georgiana. Liz kurkistelee ovenraosta. Soitto lakkaa ja joku halaa tyttöä – Darcy onkin kotona! Lizzie pakenee, Darcy säntää perään. Liz lähtee kävellen majataloon, vaikka Darcy tarjoaa kyytiä.

Darcy silti pistäytyy majatalossa. Lizzie kuulee kun mies juuri kutsuu Gardinerit ja Lizzien luokseen aterioimaan seuraavana päivänä. He suostuvat ilahtuneina, ja päivä on miellyttävä. Illalla kaikki palaavat krouviin, ja Lizzielle ojennetaan kirje. Kirjeestä käy ilmi, että Lydia on karannut Wickhamin kanssa ja pari on täysin ilman varoja. Skandaali uhkaa. Sekä Darcy että Lizzie syyttävät itseään, molemmat samalla tavalla: Wickhamin todellinen luonne olisi pitänyt paljastaa jo aiemmin. Darcy lähtee, samoin Lizzien setä etsimään Lydiaa ennen kuin tyttö pilaa perheen maineen.

Kotona rouva Bennet piehtaroi vuoteessa vaikeroimassa. Herra Bennetille on tullut kirje tyttöjen sedältä. Kun isä palaa kotiin hukkareissulta ilman Lydiaa, hän lukee kirjeen: Lydia on löytynyt. Tyttö ja luutnantti Wickham vihitään, jos isältä liikenee heille 100 puntaa vuodessa. Isä arvelee että setä on varmaan erikseen joutunut maksamaan Wickhamin lierolle huomattavan paljon – ei kukaan täysjärkinen muuten huolisi Lydiaa sadasta punnasta.

Turhuuksia touhottava ja hölmö Lydia tulee kotiin vieraisille tuoreen miehensä kanssa. Tyttö lörpöttelee ja tulee paljastaneeksi Lizzielle – vaikka Darcy on kieltänyt – että juuri Darcy heidät löysi, maksoi häät ja herra Wickhamin palkkion. Wickham on täysin menettänyt kunnioituksen Elizabethin silmissä, kun taas Darcyn hän on arvioinut pieleen.

Herra Bingley palaa Netherfieldiin Darcy mukanaan. Bingley pistäytyy Benneteillä Darcyn kera. Rouva Bennet hölpöttää ja Bingley lähtee pian pois. Ulkona hermostunut nuorukainen kuitenkin harjoittelee kosintaa Darcy tukenaan. Kohta mies palaa ja toteuttaa aikeensa; Jane myöntyy kosintaan. Elizabeth on tyytyväinen.

Myöhään illalla taloon tulee kutsumatta kiukkuinen vieras: Lady Catherine de Bourgh. Ylhäinen rouva tahtoo puhua kahden Elizabethin kanssa – hän on kuullut huhun, jonka mukaan Elizabeth aikoo mennä naimisiin ladyn sisarenpojan herra Darcyn kanssa. Lady raivoaa Lizzielle ja vaatii häntä lupaamaan, ettei todellakaan aio avioitua Darcyn kanssa. Lizzie vastaa, ettei ikinä anna sellaista lupausta, ja pyytää tiukasti ladyä poistumaan.

Aamun sarastaessa Lizzie lähtee kävelemään ulos – ja kohtaa toisen unettoman: Darcyn. Liz kiittää herra Darcya siitä mitä tämä on tehnyt heidän hyväkseen. Darcy sanoo tehneensä kaiken Lizzien vuoksi. Mies pahoittelee tätinsä käytöstä, mutta sai samalla uutta toivoa, kun kuuli mitä Liz oli tädille sanonut. Miehen tunteet eivät ole muuttuneet: Liz on lumonnut hänet, hän rakastaa Liziä, eikä tahdo olla enää ikinä erossa. Joten jos Lizzie on muuttanut mieltään...

Aamulla Darcy pyytää isältä Lizzien kättä. Isä haluaa puhua myös tyttären kanssa: hän luuli että tyttö vihaa Darcya – koko perhe on luullut niin. Lizzie sanoo, että Darcy on erehtynyt joissain asioissa – ihan niin kuin Liz itsekin. Elizabeth puhuu Darcysta kauniisti ja liikuttuu, ja niin liikuttuu isäkin, kun huomaa tytön todella rakastavan miestä. Isä antaa suostumuksensa onnellisena siitä, että tytär saa rinnalleen arvoisensa miehen.