Jyväskylän kaupunginosat

Pääartikkeli: Kantakaupunki (Jyväskylä)

 1. Keskusta – Jyväskylän yritteliäisyyden keskus -alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita

 2. Harju – kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella kauppatori ja enimmäkseen vanhahkoa kerrostaloasutusta

 3. Puistola – kaupunginosa myötäilee Tourujoen rantoja sen länsipuolella. Ulottuu pohjoisessa vanhalle hautausmaalle, jonka vieressä myös Tourujoen luontopolku

 4. Lutakko – vilkas yritysalue, luonnontieteellisesti niemi Jyväsjärveen. Alue kuivattu Jyväsjärvestä. Kaupunginosassa Jyväskylän messukeskus, kaupunginsatama sekä runsaasti yrityksiä

 5. Mattilanpelto – alue heti keskustan eteläpuolella. Alueella yliopiston pääkampus, sen sivupisteitä sekä kaupunginjohtajan virka-asunto. Omakotitalojen lisäksi kerrostaloasutusta

 6. Mäki-Matti – vanha kerrostaloalue välittömästi Harjun länsipuolella. Muun muassa Mäki-Matin perhepuisto sekä Jyväskylän uimahalli Aaltoalvari. Käsittää myös Rautpohjan asuin- ja teollisuusalueen sekä kuntoilukeskus Hippoksen

 9. Kukkumäki – Mattilanpellosta ja Mäki-Matista etelään sijaitseva pääosinomakotialue, Jyväskylän vanhimpia. Alueella myös kerrostaloja ja Vanha Keski-Suomen keskussairaala, nykyinen Sairaala Nova. Etelässä rajana Jyväskylä–Haapamäki-rautatie.

Viitaniementie Nisulassa.

11. Nisula – pääosin asuinaluetta Kauppatorin alueen pohjoispuolella, sekä omakoti- että kerrostaloasutusta. Viitaniemi, Nisulankatu ja Hongikko ovat Nisulan osa-alueita, mutta nimitystä Hongikko ei juuri käytetä. Viitaniemi on puhekielessä laajempi alue kuin virallisessa aluejaossa, ja Hongikon alueen mielletään usein olevan Viitaniemeä. Omakotialuetta kutsutaan useimmiten Nisulaksi, lähempänä Tuomiojärven rantaa sijaitsevia valkoisia kerros- ja rivitaloja Viitaniemeksi.

12. Taulumäki – vanhahko alue nelostien ja Kauppatorin alueen välissä. Jonkin verran omakotiasutusta, alueella Jyväskylän seurakunnan pääkirkko Taulumäen kirkko, joka oli entinen maaseurakunnan pääkirkko. Ulottuu myös Tuomio- ja Palokkajärville.

14. Tourula – pääosin teollisuutta sekä jonkin verran kerrostaloasutusta Tourujoen itäpuolella. Aikaisemmin oli omakotiasutusta. Myös yritystoimintaa. Kankaan uusi asuntoalue.

29. Mannila - sanotaan myös nimeltä Mankola – on omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen kannaksen leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niin sanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty kestikievariaiheisesti.

Pääartikkeli: Kypärämäki-Kortepohja

 7. Kypärämäki – asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista

 8. Savela – vanha teollisuusalue, mutta rajaa on siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella

17. Kortepohja – pääosin kerrostaloaluetta. Kaupunginosassa myös Jyväskylän ylioppilaskylä. Sijaitsee Nisulan länsipuolella, Tuomiojärven rannalla. Kaupunginosassa sijaitsee Laajavuoren hyppyrimäki ja hiihtokeskus

38. Ruoke – vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta, jonka suunnitellaan laajenevan itään päin 2010-luvun lopulla. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle Könkkölää

Pääartikkeli: Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski – entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta

19. Seppälänkangas – muodostuu Eteläisestä ja Pohjoisesta Seppälänkankaan pienalueesta. Pohjoinen käsittää lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, Eteläinen lähinnä kauppa-alueita ja sitä nimitetään Seppäläksi. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava Heinälammen asuinalue.

48. Tyyppälä – lähes kokonaan metsäaluetta, eteläosassa kaistale Seppälänkankaan yritysaluetta sekä länsiosassa Tyyppälänkylää. Alue rajoittuu idässä Laukaaseen, kaakossa Laukaantiehen.

64. Ankeriasjärvi – miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee Jyväskylä-Haapajärvi-rata. Eteläosiin rakennettu Huhtasuohon kiinni kasvava Vääräjärven asuinalue.

Pääartikkeli: Huhtasuo (suuralue)

15. Kangasvuori – tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, Pupuhuhdan 1970-luvulla rakennettu asuinalue, jonka kupeessa on uudempi Rasinrinteen asuinalue. Yli kaksi kilometriä pitkä Kangasvuoren rautatietunneli alueen eteläosassa. Lounaisosassa Seppälän yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä

20. Huhtasuo – 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä Sulun alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Lisäksi uusi Vääräjärven asuinalue alueen pohjoispuolella.

Pääartikkeli: Kuokkala (suuralue)

Ainolanrannan asuintaloja Kuokkalassa

Ylistönrinne marraskuussa 2019

22. Ristonmaa – toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. Ylistönrinteellä yliopiston laitoksia: mm. fysiikan, kemian ja biologian laitokset.

23. Kuokkala – myös nimellä Ainolanranta. 1980-luvulla alulle pantua, hyvin tuoretta, edelleen rakentamisen alla olevaa kerrostaloaluetta. Eteläosassa vanhaa omakotiasutusta. Alueen maamerkkinä Jyväsjärven ylittävä Kuokkalan silta

24. Kuokkalanpelto – tiheään asuttu omakoti- ja kerrostaloalue Kuokkalan koillisosassa. Omakotitaloista osa jo vanhoja

25. Ristikivi – jaetaan epävirallisesti Itäristikiveen ja Länsiristikiveen eli Sippulanniemeen. Muodostaa muusta Kuokkalasta melko erillään olevan niemen Päijänteeseen. Itäristikivessä harvakseltaan omakotiasutusta, enimmäkseen rivi- ja paritaloja. Sippulanniemessä Taipaleen golfkenttä eikä asutusta ole

26. Nenäinniemi – aikaisemmin Nenäniemi. Ristikivenniemestä katsottuna samantapainen, Päijänteeseen työntyvä niemi Kuokkalan etelälaidalla, Ristikiven ja Nenäinniemen erottaa toisistaan Pohjanlahti. Melko lailla tiheämpää omakotiasutusta kuin Ristikivessä

27. Hämeenlahti – metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu Samulinniemen asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

Pääartikkeli: Keltinmäki-Myllyjärvi

Keltinmäen ostoskeskus

18. Keltinmäki – kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen 1970-luvun omakotialue ja Myllyjärven omakoti- ja kerrostaloalue sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto

35. Taka-Keljo – yksi Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue

36. Hanhiperä – myös nimillä Hanhimäki tai Hanhikangas. Lähes asumaton, pieni metsäalue Taka-Keljosta pohjoiseen, Mustalammen läheisyydessä. Alueelle johtaa Hanhiperäntie Ruokkeelta

37. Valkeamäki – erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

Pääartikkeli: Keljo (suuralue)

Keljon Prisma

10. Keljo – alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus.

21. Keljonkangas – tiheään rakennettua omakotialuetta, myös rivi- ja kerrostaloja. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla Keljonlahden satama. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi–Jyväskylä-rata, josta alueella kaksi tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.

28. Sääksvuori – Muuramen vastaisella rajalla, Säynätsalontien varressa sijaitseva kaavoitettu, puoliksi rakennettu pientaloalue. Itäosassa sijaitsee suuri Sääksjärvi. Alue on saanut nimensä muinaisista hämäläisistä, Sääksmäeltä kotoisin olleista eränkävijöistä.

30. Etelä-Keljo – rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää.

Pääartikkeli: Halssila (suuralue)

16. Halssila – melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös kerrostalolähiöitä ja uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä Rauhalahden voimalaitos sekä Viherlandia

Pääartikkeli: Säynätsalo (suuralue)

Säynätsalon kotiseutuvaakuna

Alue käsittää entisen Säynätsalon kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään 1993.

31. Säynätsalo – Säynätsalon alueen keskus, sijaitsee Säynätsalonsaarella Päijänteellä. Alueella on Alvar Aallon suunnittelemat Säynätsalon kirjasto ja kunnantalo. Alueen eteläosassa on UPM-Kymmene-yhtiön Jyväskylän vaneritehdas. Tieyhteys mantereelta on vain Muuramen kautta

32. Lehtisaari – edellisen eteläpuolella oleva pienempi saari. Alueella on asuinaluetta sekä koulukeskus. Yhdistää Säynätsalonsaareen Louhunsalmen riippusilta, Muuratsaloon taas Lemmensilta

33. Muuratsalo – sijaitsee Muuratsalon saaren pohjoisosassa. Säynätsalon alueen suurimmalla saarella on Vuorenlahden omakotialueen lisäksi erillisen Kortepellon ja Haikan asuinalueet. Haikka on Muuratsalon vanhin asuinalue ja sen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Muuratsalonsaaren eteläosista noin kolmasosa saaresta kuuluu Muurameen. Muuratsalossa sijaitsee Alvar Aallon koetalo.

34. Kinkovuori – alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

Pääartikkeli: Tikkakoski-Nyrölä

Jyväskylän maalaiskunnan kotiseutuvaakuna

Suuralueet 10, 11, 12 ja 13 muodostivat aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan.

58. Nyrölä – pääosin harvakseltaan asuttua metsäaluetta. Nyrölän kylä on edelleen perinteinen maatalousvaltainen haja-asutusalue, jossa on vielä kyläkoulu. Jyväskylän luoteisin kaupunginosa

60. Kuikka – lähinnä haja-asutusaluetta, Nyrölän tavoin oma kylänsä, lasketaan usein kuuluvaksi Tikkakoskeen. Alueella on perinteisiä kyläpaikkoja kuten tanssilava ja Ränssin kievari, kyläkoulu lakkautettiin 2009

61. Tikka-Mannila – usein on kutsuttu myös nimellä Etelä-Tikkakoski, käsittää Tikkakosken taajaman eteläosan eli Liinalammen sekä Tikkamannilan kylän. Rajoittuu idässä Nelostiehen, pohjoisessa Tikkakoskentiehen. Alueella myös kaavoitettava Tunnelinmäen asuinalue sekä Tikkamannilan matkailukeskus

62. Tikkakoski – Tikkakosken taajaman pohjoisosa eli keskusta sekä Luonetjärven alue. Eteläosa hyvin tiheään rakennettua teollisuusyhdyskuntaa, siellä monia kouluja ja urheilukenttiä sekä Tikkakosken kirkko. Pohjoisosa edelleen perinteistä haja-asutusaluetta. Alueella on myös Luonetjärven varuskunta sekä Jyväskylän lentoasema

63. Kuukanpää – pienehkö, peltomaisemien leimaama alue Nelostien ja Jylhänperän kylän välissä. Ei enää kovinkaan paljon asutusta. Kylästä on saanut nimensä hiljattain rakennettu Kuukanpääntie, Leppäveden ja Tikkakosken välinen tieyhteys

Pääartikkeli: Palokka-Puuppola

41. Palokka käsittää pienalueena Palokkajärven itäpuolisen alueen, Ritoniemen ja Pappilanrinteen. Alueella sijaitsevat monet julkiset palvelut, kuten Palokan terveysasema, Palokan koulu, Jokelan koulu ja Palokan kirkko.

42. Mannisenmäki on kaupallisen toiminnan keskus (Palokankeskus). Siellä sijaitsee automarketteja ja liikennemyymälöitä nelostien molemmin puolin.

43. Rippalanmäki on asuntoalueena kasvanut Ruoke-Palokka-tien varteen, mutta alueen pohjoispuoli on rakentamatonta metsämaata.

44. Haukkamäki on asuntoalue, joka sisältää Nuutin ja Korppumäen omakotialueet sekä alueen keskuksena toimivan Haukkamäen. Siellä toimii Keski-Palokan koulu, veteraanitalo ja kulttuurikeskus Pelimannitalo.

45. Kirrin pienalue käsittää Kirrin liikealueen ja Terttumäen omakotialueen. Kirrissä toimii kalusteliikkeitä, taloustavaraliike, kodintekniikkaliike, huoltoasema ja pizzeria.

46. Heikkilä on omakoti- ja rivitaloalue Alvajärven itäpuolella. Se käsittää Heikkilän lisäksi sen eteläpuoliset Ollilan ja Piilolan.

47. Pappilanvuori on omakotialue Palokan keskustan itäpuolella.

49. Hiekkapohja on Palokan itäosan omakotialue.

50. Matinmäki on Puuppolan ja nelostien itäpuolella sijaitseva omakotialue, johon lasketaan kuuluvaksi myös pienemmät asuntoalueet Perä-Palokka ja Riuttamäki. Alue on Alvajärven tuntumassa.

51. Jylhänperä on suuri haja-asutusalue Palokan koillispuolella.

52. Puuppola on maaseutumainen alue, johon syntyy nopeasti uutta omakotiasutusta. Puuppolan koulu palvelee sen kasvavaa lapsijoukkoa.

53. Saarenmaa on nauhamainen omakotialue Vertaalantien varressa. Sen länsipuolella on Vertaala ja itäpuolella Nuutti.

57. Vertaala on nauhamainen haja-asutusalue Nyrölän itäpuolella.

Pääartikkeli: Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä on metsävaltainen pienalue Vaajakosken pohjoispuolella ja Palokan itäpuolella. Myös omakotiasutusta on noussut alueelle.

66. Jyskä on teollisen toiminnan ympärille kasvanut asuinalue. Jyskän pienalueen etelärajana on Vaajakosken moottoritie.

67. Väinölä käsittää länsipuolisen Väinölän ja itäpuolisen Jyskänvuoren asuntoalueet ja niiden välissä Jyskän teollisuusalueen. Alue rajatutuu etelässä ja idässä Päijänteeseen.

68. Haapaniemi on Vaajakosken eteläpuolelle rakennettu lähiö. Maantieteellisesti se on Päijänteen niemi, jonka kärjessä on Noukanniemi. Haapaniemen pohjoisosa on teollisuusalue.

69. Vaajakoski on kosken ympärille kasvanut teollisuus- ja asuntoalue. Se on aikoinaan ollut puoli-itsenäinen taajaväkinen yhdyskunta. Se on myös liikenteen solmukohta.

70. Kaunisharju on omakotialue Vaajakosken pohjoispuolella, Leppäveden rantamaisemassa. Alueen eteläreunassa on Janakan koulu.

71. Tölskä koostuu osittain teollisuusalueesta, osittain asuntoalueesta. Alue rajautuu vanhalta Vaajakoskentieltä itään päin, Vaajanvirran rantaan asti.

72. Kanavuori on järvien, vuorten ja liikenneväylien pirstoma alue, jossa on myös teollisuutta, omakotitaloja ja kesämökkiasutusta.

73. Hupeli on omakotialue Päijänteen rannassa.

74. Laajaranta on nauhamainen asuntoalue Vaajakosken ja Oravasaaren välissä.

75. Oravasaari on laaja maaseutumainen alue Vaajakosken eteläpuolella, vanhan nelostien varressa.

76. Pohjola on Oravasaaren eteläpuolinen haja-asutusalue.

77. Pitkäjärvi on Jyväskylän itäisimpiä alueita. Se on haja-asutusalue Toivakantien varressa.

78. Leppälahti on Leppävesi-järven itäpuolinen omakotialue, joka sijaitsee valtatie 9:n sekä pohjois- että eteläpuolella.

79. Mehtovuori on Leppäveden pohjoispuolella sijaitseva Leppävesi-järven suurehko niemi, jossa on maa- ja metsätalouden toimintaa sekä kesäasutusta.

Pääartikkeli: Kuohu-Vesanka

54. Vesanka on järviseudulle sijoittunut omakotialue, joka koostuu neljästä asumusryppäästä ja haja-asutuksesta. Näitä tihentymiä olivat rautatieasema, Kettulanmäki, Möykynmäki ja Ruoke.

55. Kuohu on valtatie 23:n varressa oleva kylä, joka kasvoi aikoinaan sahayrityksen ympärille. Kuohu on 15 km Jyväskylän länsipuolella.

56. Varsalanperä on pieni maatalousvaltainen kylä Vesangasta Ylä-Tuomiojärvelle johtavan tien varressa.

Pääartikkeli: Korpilahden suuralue

Korpilahden kotiseutuvaakuna

Suuralue käsittää entisen Korpilahden kunnan alueen.

80. Kirkonmäki – Korpilahden kirkonkylän keskus. Kirkonkylä on Korpilahden alueen asutuskeskus.

81. Ikolanmäki – Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen asuinalue.

82. Iloniemi – Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen harvaan asuttu alue.

83. Kemppaisenmäki – Korpilahden kirkonkylän pohjoinen asuinalue.

84. Kotamäki – Korpilahden kirkonkylän läntinen asuinalue. Alueella on vesitorni.

85. Tähtiniemi – Korpilahden kirkonkylän eteläinen asuinalue. Alueella sijaitsee Alkio-opisto.

86. Korpiaho-Heinosniemi – harvaan asuttua aluetta, pääosin metsä- ja vesistövaltaista mökkialuetta. Ympäröi kirkonkylää joka suunnasta.

87. Tikkala – käsittää Korpilahden luoteisosan. Nauhamainen, mäkien rinteille rakentunut ja harvaan asuttu alue. Suurimpia kyliä Moksin ja Tikkalan kylät

88. Hirvimäki-Puolakka – käsittää Korpilahden länsiosan Ysitien varrella. Saakoski on alueen tiheimmin asuttu kylä.

89. Vespuoli Päijänteen vastarannalla Korpilahden kirkonkylästä katsottuna oleva laaja harvaan asuttu mökkiläisten suosiossa oleva alue. Sen yhdistää muuhun Korpilahteen Päijänteen ylittävä Kärkistensalmen silta.

• Kartta kaupunginosista numeroineen (PDF) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Jyväskylän suuralueet ja kaupunginosat Jyväskylän kaupungin karttapalvelussa^{[vanhentunut linkki]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän kaupunginosat Wikimedia Commonsissa

• Jyväskylän aluejaot (Arkistoitu – Internet Archive)