Ylinenjärvi (Nokia, Lähdeniitty)

Järven on 1,3 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 25 hehtaaria. Tämä metsäjärvi muodostuu kolmesta järvialtaasta, jotka ovat toisiinsa yhteydessä kapeiden salmien kautta. Pohjoisin järviallas on 750 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Sen rantametsät ovat rannoiltaan soistuneet, mutta ne ovat paikoin myös avosuota. Siihen laskee etelästä Ylisenlammi, jolla on yläpuolellaan vielä yksi pieni lammikko. Sen erottaa keskimmäisestä järvialtaasta Kuivasaaren niemi, joka työntyy vain 20 metrin päähän vastarannan niemestä. Keskimmäinen allas on 400 metriä pitkä ja 240 metriä leveä. Myös sen rannat ovat soistuneita. Eteläisin allas, jonka erottaa edellisestä 20 metriä leveä salmi, on 700 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Sen kaakkoisrantaan laskeutuvat 25 metrin korkuisen Ylisenjärvenkallion rinteet. Eteläisen altaan rannat ovat edellisiä altaita kuivemmat. Altaassa on kaksi saarta. Kämppäsaari on 120 metriä pitkä ja toinen kallioinen saari on halkaisijaltaan 40 metriä. Siihen laskee Ylisenjärvenlammin laskuoja ja sen valuma-alue vastaa suurimmalta osin Ylisenjärven muuten pienestä valuma-alueesta. Tämän tulo-oja vastaa eteläismmän altaan veden vaihtumisesta, kun taas muut altaat tulevat toimeen hyvin pienen vedenvaihdon varassa. Ylinenjärvi laskee Aliseenjärveen 400 metriä pitkää laskuojaa myöten. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 256 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 5,6 kilometriä. Aivan järven eteläpuolelta ohittaa valtatie 11, josta poikkeaa järven lounaispään näköetäisyydeltä ohittava vanha Pinsiölle johtava tie. Pinsiön tieltä poikkeaa kaksi metsäautotietä, jotka johtavat järven koilliskulmaan. Rinnan metsäautoteiden kanssa järven muotoja seuraavat useat metsäpolut. Kämppäsaaressa sijaitsee yksi vapaa-ajan asunto.[2][1][4]

Ylisenjärven kaikkien kolmen järvialtaan vedenlaatua on tutkittu useana vuonna ja niistä on käytettävissä tutkimustuloksia vuosilta 1988, 1991–1996 ja 1998–2015. Ylisenjärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Järven vedenväri on vaihdellut vaaleanruskeasta ruskeaan. Vesi oli tutkimuksien alkuaikoina hapanta ja sen vedenlaatua haluttiinkin yrittää parantaa kalkituksella. Kalkitus suoritettiin kahdesti vuosina 1998 ja 2003. Myös valuma-alueen yläosien järviä on tutkimuksen nimessä kalkittu. Näiden toimenpiteiden seurauksena happamuustaso nousi happamasta lähes normaalille tasolle. Samalla järven puskurikyky happamoitumista vastaan parani tasolle hyvä.[3]

Veden ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet karujen ja lievästi rehevien järvien tason välillä, mutta ravinnepitoisuudet ovat kalkituksen jälkeen pysyvästi laskeneet alas karujen järvien tasolle. Erityisesti eteläisimmässä järvialtaassa kehittyy kesäisin ja talvisin selvä lämpötilakerrostuminen, jossa alusvesi jää selvästi kylmemmäksi kuin päällysvesi. Alusvedessä on todettu loppukesällä voimakasta hapen kulumista, mutta se ei ole muuttunut täysin hapettomaksi. Ylemmissä järvialtaissa on pohjan lähellä havaittu happikatoa. Silloin pohjan sedimentteihin painuneet ravinteet alkavat liueta takaisin veteen. Järven happitalous on kokonaisuutena ollut tyydyttävä ja Ylisenjärvi on soveltunut virkistyskäyttöön erinomaisesti etenkin kalkitsemisen jälkeen.[3]

Ylinenjärvi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä Ylisenjärvenlammin ja Ylisenlammin kanssa yhteisen enklaavin.[5]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven nimi kirjoitettiin silloinkin ”Ylinenjärvi”, mutta se oli silloin laajempi järvi kuin nykyään. Sille ei oltu merkitty laskujokea Alisenjärveen, mutta sellainen on täytynyt olla olemassa. Järvessä oli tuolloin viisi suurempaa saarta, joista kaksi on edelleen olemassa. Eteläisessä altaassa sijaitsi kolmaskin saari, joka on nykyään maatunut rantaan niemeksi. Neljäs saari kulkee nykykartoissa nimellä Kuivasaari. Suurin saarista oli Isosaari, joka on maatunut eteläiseen rantaan kiinni. Eteläisestä salmesta on muistona Ylisenlammi ja sen länsipuolella sijaitseva matala lampi. Järvenlasku on tapahtunut 1850-luvulla tai sen jälkeen.[6]

Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa kaikki neljä vesiallasta olivat samalla korkeudella ja niiden yhteisnimenä oli Ylinenjärvi. Nokialta lähtevä Pinsiöön johtava maantie ohitti järven lounaispään rantaa hipoen. Kämppäsaaressa sijaitsi jo tuolloin mökki. Vuosien 1964–1975 välillä on järven vedenpintaa alennettu hieman. Tämän näkee toiseksi suurimmasta saaresta, joka kasvoi, sekä rantaviivan uudesta muodosta järven lounaispäässä, eteläisen vesialtaan niemestä, keskimmäisen vesialtaan itärannasta ja pohjoisimman vesialtaan pohjoisrannasta. Selvin ero aikaisempaan on kuitenkin peräosan kuroutuminen erilliseksi lammeksi, jota kutsutaan vuoden 1975 kartassa Ylisenlammiksi. Sille on kaivettu suohon lounaasta alkava kuivatusoja, mutta nyt siihen on lisätty kaksi uutta lampea, joita ei aiemmissa kartoissa ole ollut. Samassa yhteydessä rakennettiin valtatie 11 Alisenjärven väliin.[7][8][9][10][11][12][13]