Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1968

Vuoden 1968 kesäolympialaisissa Méxicossa, Meksikossa järjestettiin yleisurheilussa 36 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 12.

Mitalistit

Miehet

Laji			Selostus
100 m	Jim Hines Yhdysvallat	9,9	Jim Hinesin aika sivusi käsiajanoton maailmanennätystä. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 9,95, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi.[1][2]
	Lennox Miller Jamaika	10,0
	Charles Greene Yhdysvallat	10,0

200 m	Tommie Smith Yhdysvallat	19,8	Tommie Smithin aika oli käsiajanoton maailmanennätys ja ensimmäinen virallinen 20 sekunnin alitus. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 19,83, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi.[1][3] Palkintojenjakotilaisuudessa Smith ja John Carlos protestoivat rotusortoa vastaan nostamalla mustaan hansikkaaseen puetun nyrkin ylös kansallislaulun soidessa.[1]
	Peter Norman Australia	20,0
	John Carlos Yhdysvallat	20,0

400 m	Lee Evans Yhdysvallat	43,8	Lee Evansin aika oli käsiajanoton maailmanennätys ja ensimmäinen virallinen 44 sekunnin alitus. Sähköajanotolla hänen aikansa oli 43,86, joka hyväksyttiin 1970-luvulla ensimmäiseksi sähköajanoton maailmanennätykseksi ja säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1988 saakka.[1][4]
	Larry James Yhdysvallat	43,9
	Ron Freeman Yhdysvallat	44,4

800 m	Ralph Doubell Australia	1.44,3	Ralph Doubellin aika sivusi maailmanennätystä.[1][4]
	Wilson Kiprugut Kenia	1.44,5
	Tom Farrell Yhdysvallat	1.45,4

1 500 m	Kipchoge Keino Kenia	3.34,9
	Jim Ryun Yhdysvallat	3.37,8
	Bodo Tümmler Länsi-Saksa	3.39,0

5 000 m	Mohammed Gammoudi Tunisia	14.05,0
	Kipchoge Keino Kenia	14.05,2
	Naftali Temu Kenia	14.06,4

10 000 m	Naftali Temu Kenia	29.27,4
	Mamo Wolde Etiopia	29.28,0
	Mohammed Gammoudi Tunisia	29.34,2

Maraton	Mamo Wolde Etiopia	2.20.26,4
	Kenji Kimihara Japani	2.23.31,0
	Michael Ryan Uusi-Seelanti	2.23.45,4

110 m aitajuoksu	Willie Davenport Yhdysvallat	13,3
	Ervin Hall Yhdysvallat	13,4
	Eddy Ottoz Italia	13,4

400 m aitajuoksu	David Hemery Yhdistynyt kuningaskunta	48,1	David Hemeryn aika oli uusi maailmanennätys. Sähköajanotolla hänen ajakseen saatiin 48,12 s.[5][6]
	Gerhard Hennige Länsi-Saksa	49,0
	John Sherwood Yhdistynyt kuningaskunta	49,0

3 000 m estejuoksu	Amos Biwott Kenia	8.51,0
	Benjamin Kogo Kenia	8.51,6
	George Young Yhdysvallat	8.51,8

4 x 100 m	Yhdysvallat Charles Greene Melvin Pender Ronnie Ray Smith Jim Hines	38,2	Yhdysvallat juoksi uuden maailmanennätyksen.[5]
	Kuuba Hermes Ramírez Juan Morales Pablo Montes Enrique Figuerola	38,3
	Ranska Gérard Fénouil Jocelyn Delecour Claude Piquemal Roger Bambuck	38,4

4 x 400 m	Yhdysvallat Vincent Matthews Ron Freeman Larry James Lee Evans	2.56,1	Yhdysvallat juoksi uuden maailmanennätyksen. Sähköajanotolla ajaksi saatiin 2.56,16, joka kesti maailmanennätyksenä vuoteen 1992 saakka.[5]
	Kenia Daniel Rudisha Munyoro Hezekiah Nyamau Naftali Bon Charles Asati	2.59,6
	Länsi-Saksa Helmar Müller Manfred Kinder Gerhard Hennige Martin Jellinghaus	3.00,5

20 km kävely	Vladimir Golubnitši Neuvostoliitto	1.33.58,4
	José Pedraza Meksiko	1.34.00,0
	Nikolai Smaga Neuvostoliitto	1.34.03,4

50 km kävely	Christoph Höhne Itä-Saksa	4.20.13,6
	Antal Kiss Unkari	4.30.17,0
	Larry Young Yhdysvallat	4.31.55,4

Korkeushyppy	Dick Fosbury Yhdysvallat	224	Dick Fosbury voitti kultaa hypäten riman yli muista poiketen selkä edellä eli käyttämällä tyyliä, joka tultiin tuntemaan nimellä floppaus ja joka syrjäytti tulevina vuosina muut tyylit.[5][7]
	Ed Caruthers Yhdysvallat	222
	Valentin Gavrilov Neuvostoliitto	220

Seiväshyppy	Bob Seagren Yhdysvallat	540
	Claus Schiprowski Länsi-Saksa	540
	Wolfgang Nordwig Itä-Saksa	540

Pituushyppy	Bob Beamon Yhdysvallat	890	Bob Beamon paransi ensimmäisellä hypyllään maailmanennätystä 55 cm. Tulos säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1991 saakka. Karsinnasta Beamon pääsi jatkoon vasta kolmannella eli viimeisellä hypyllään jäätyään kahdella ensimmäisellä ilman tulosta.[5][8]
	Klaus Beer Itä-Saksa	819
	Ralph Boston Yhdysvallat	816

Kolmiloikka	Viktor Sanejev Neuvostoliitto	17,39	Giuseppe Gentile hyppäsi karsinnassa uuden maailmanennätyksen 17,10 m. Loppukilpailussa maailmanennätystä parannettiin neljä kertaa: Gentile 17,22 m, Viktor Sanejev 17,23 m, Nelson Prudêncio 17,27 m ja Sanejev 17,39 m. Myös neljänneksi sijoittunut Yhdysvaltain Art Walker tuloksellaan 17,12 m ja viidenneksi sijoittunut Neuvostoliiton Nikolai Dudkin tuloksellaan 17,09 m ylittivät ennen kisoja voimassa olleen maailmanennätyksen.[9][10]
	Nelson Prudêncio Brasilia	17,27
	Giuseppe Gentile Italia	17,22

Kuulantyöntö	Randy Matson Yhdysvallat	20,54
	George Woods Yhdysvallat	20,12
	Eduard Guštšin Neuvostoliitto	20,09

Kiekonheitto	Al Oerter Yhdysvallat	64,78	Al Oerter voitti neljännen kerran olympiakultaa kiekonheitossa. Näin hänestä tuli ensimmäinen yleisurheilija, joka voitti samassa lajissa neljä olympiakultaa.[11][12]
	Lothar Milde Itä-Saksa	63,08
	Ludvík Daněk Tšekkoslovakia	62,92

Moukarinheitto	Gyula Zsivótzky Unkari	73,36
	Romuald Klim Neuvostoliitto	73,28
	Lázár Lovász Unkari	69,78

Keihäänheitto	Janis Lusis Neuvostoliitto	90,10
	Jorma Kinnunen Suomi	88,58
	Gergely Kulcsár Unkari	87,06

Kymmenottelu	Bill Toomey Yhdysvallat	8193
	Hans-Joachim Walde Länsi-Saksa	8111
	Kurt Bendlin Länsi-Saksa	8064

Naiset

Laji			Selostus
100 m	Wyomia Tyus Yhdysvallat	11,0	Wyomia Tyusin aika oli uusi maailmanennätys. Sähköajanotolla hänen ajakseen saatiin 11,08 s.[11][13]
	Barbara Ferrell Yhdysvallat	11,1
	Irena Szewinska Puola	11,1

200 m	Irena Szewińska Puola	22,5	Irena Szewińskan aika oli uusi maailmanennätys. Sähköajanotolla hänen ajakseen saatiin 22,58 s.[11][13]
	Raelene Boyle Australia	22,7
	Jennifer Lamy Australia	22,8

400 m	Colette Besson Ranska	52,0
	Lillian Board Yhdistynyt kuningaskunta	52,1
	Natalja Petšonkina Neuvostoliitto	52,2

800 m	Madeline Manning Yhdysvallat	2.00,9
	Ileana Silai Romania	2.02,5
	Maria Gommers Alankomaat	2.02,6

80 m aitajuoksu	Maureen Caird Australia	10,3
	Pam Kilborn Australia	10,4
	Chi Cheng Taiwan	10,4

4 x 100 m	Yhdysvallat Margaret Bailes Barbara Ferrell Mildrette Netter Wyomia Tyus	42,8	Yhdysvallat juoksi uuden maailmanennätyksen.[11]
	Kuuba Violetta Quesada Miguelina Cobián Marlene Elejarde Fulgencia Romay	43,3
	Neuvostoliitto Galina Buharina Ljudmila Samotesova Vera Popkova Ljudmila Žarkova	43,4

Korkeushyppy	Miloslava Rezková Tšekkoslovakia	182
	Antonina Okorokova Neuvostoliitto	180
	Valentina Kozyr Neuvostoliitto	180

Pituushyppy	Viorica Viscopoleanu Romania	682	Viorica Viscopoleanu teki ensimmäisellä hypyllään maailmanennätyksen.[14][15]
	Sheila Sherwood Yhdistynyt kuningaskunta	668
	Tatjana Talyševa Neuvostoliitto	666

Kuulantyöntö	Margitta Gummel Itä-Saksa	19,61	Margitta Gummel paransi maailmanennätystä kolmannella työntökierroksella lukemiin 19,07 m ja viidennellä kierroksella lukemiin 19,61 m.[14][15][16]
	Marita Lange Itä-Saksa	18,78
	Nadežda Tšižova Neuvostoliitto	18,19

Kiekonheitto	Lia Manoliu Romania	58,28	Voittaja Lia Manoliu oli 36-vuotias ja kilpaili viidensissä kesäolympialaisissaan. Hän teki voittotuloksen ensimmäisellä heittokierroksella.[14]
	Liesel Westermann Länsi-Saksa	57,76
	Jolán Kleiber Unkari	54,90

Keihäänheitto	Angéla Németh Unkari	60,36	Angéla Németh teki voittotuloksen toisella heittokierroksella.[17]
	Mihaela Penes Romania	59,92
	Eva Janko Itävalta	58,04

Viisiottelu	Ingrid Becker Länsi-Saksa	5098	Länsi-Saksan Heidemarie Rosendahl oli ennakkosuosikki mutta loukkaantui verrytellessään ennen ensimmäistä lajia. Ingrid Becker juoksi ottelun päättäneellä 200 metrillä parhaan ajan 23,5 s ja nousi Liese Prokopin ohi voittajaksi.[14][18]
	Liese Prokop Itävalta	4966
	Annamária Tóth Unkari	4959

Lähteet

Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. , 1987.
Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)

Viitteet

Arponen, s. 219
Laitinen, s. 532
Laitinen, s. 533
Laitinen, s. 534
Arponen, s. 220
Laitinen, s. 540
Wallechinsky, s. 82–83
Wallechinsky, s. 93–94
Arponen, s. 220–221
Wallechinsky, s. 98
Arponen, s. 221
Wallechinsky, s. 106
Laitinen, s. 554
Arponen, s. 222
Laitinen, s. 562
Wallechinsky, s. 159
Kluge, s. 55
Wallechinsky, s. 166

Aiheesta muualla

Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1968 Wikimedia Commonsissa

Yleisurheilu olympialaisissa

1896 | 1900 | 1904 | 1908 | 1912 | 1920 | 1924 | 1928 | 1932 | 1936 | 1948 | 1952 | 1956 | 1960 | 1964 | 1968 | 1972 | 1976 | 1980 | 1984 | 1988 | 1992 | 1996 | 2000 | 2004 | 2008 | 2012 | 2016 | 2020

Kesäolympialaisten 1968 lajit ja kilpailutapahtumat

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[aoa219-1] Arponen, s. 219

[2] Laitinen, s. 532

[3] Laitinen, s. 533

[syto534-4] Laitinen, s. 534

[aoa220-5] Arponen, s. 220

[6] Laitinen, s. 540

[7] Wallechinsky, s. 82–83

[8] Wallechinsky, s. 93–94

[9] Arponen, s. 220–221

[10] Wallechinsky, s. 98

[aoa221-11] Arponen, s. 221

[12] Wallechinsky, s. 106

[syto554-13] Laitinen, s. 554

[aoa222-14] Arponen, s. 222

[syto562-15] Laitinen, s. 562

[16] Wallechinsky, s. 159

[17] Kluge, s. 55

[18] Wallechinsky, s. 166