Yleinen työttömyyskassa

YTK:n hallituksen puheenjohtaja on Mikko-Pekka Hanski ja varsinaisia jäseniä ovat Mervi Airaksinen, Junno Roine, Veera Svahn ja Minna Vanhala-Harmanen.[7]

Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassan (nykyinen YTK Työttömyyskassa) perustivat 21.8.1991 yhteisellä sopimuskirjalla yleiskonttoristi Paula Paloheimo, kahvilamyyjä Varpu Kujala, tuotantosuunnittelupäällikkö Risto Lehtinen, tuotantopäällikkö Teuvo Kaukonen, valmistuspäällikkö Sisko Sairanen, myyntipäällikkö Hannu Määttänen, toimistopäällikkö Pirkko Vähätalo, osastopäällikkö Ari Heikkilä, suunnittelupäällikkö Tuulikki Noramaa sekä markkinointipäällikkö Jukka Ekuri. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti kassan säännöt 17.9.1991 ja kassa merkittiin työttömyyskassarekisteriin 18.9.1991 ja toiminta alkoi 1.1.1992.[8]

Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo[9] toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[6]. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo[10] perusteli kassan perustamista näin: "Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä."[9] Valinnanvapaus puuttui työttömyysvakuutuksessa, koska silloisessa kassajärjestelmässä työmarkkinat oli jaettu jäsenrajauksin ja ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen sai käytännössä vain ammattiyhdistyksen jäsenyyden kautta , vaikka työttömyyskassalaki tällaisen järjestelyn erikseen kielsi[11].

Erikseen Paloheimo on todennut, että 1990-luvun lama herätti huolta yrittäjäperheiden ja heidän työntekijöiden työttömyysturvasta. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry pyysi Paloheimoa selvittämään ansioturvan järjestämistä ay-liikkeeseen kuulumattomille työntekijöille.[12] YTK:n hallituksen pitkäaikainen jäsen Aino Sainio on pitänyt YTK:n perustamisen syynä juuri tätä kassajärjestelmän epäkohtaa: ”Pienyrittäjillä oli paljon sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kuuluneet mihinkään [työttömyyskassaan]. Näille haluttiin tarjota mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.”[13]

Toiminnan alussa kassan jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla.[14] Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että myös julkisella sektorilla työskentelevät pääsevät kassan jäseniksi [15]. Jäsenrajauksen muuttumisen myötä myös kassan nimi on muuttunut ja on nykyisin Yleinen työttömyyskassa YTK.[16]

YTK on sijoittunut Great Place to Work -kilpailussa 30 parhaan joukkoon 2017[17] ja 2019[18]. Myös Innostavimmat sijoitus on näkynyt[19].

Vuonna 2020 YTK alkoi toteuttaa ympäristöohjelmaa ja vuonna 2021 YTK sai oikeuden käyttää WWF:n Green Office -merkkiä[20].

YTK:sta saa samat palvelut kuin kaikista muistakin työttömyyskassoista eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan, vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen. Jos työttömäksi jäänyt ei ole työttömyyskassan jäsen, saa Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha määräytyy jäsenen henkilökohtaisten palkkatulojen mukaan. Työttömyysetuuksia säätelee Suomen lainsäädäntö.

Ansiopäivärahan hakemista varten YTK:lla on sähköinen asiointi OmaYTK[21]. Asioinnin kautta hakija voi myös olla suoraan yhteydessä YTK:hon omassa asiassaan. YTK:lla on kattava asiakaspalvelu, joka on auki joka arkipäivä ja chatbot, joka palvelee vuorokauden ja viikon ympäri[22].

YTK:n jäsenmaksu vuonna 2021 oli 119 euroa, ja vuonna 2022 se on 115 euroa.[23]

• YTK:n verkkosivut
• Ytkbarometri.fi