Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea voi saada vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon kohtuullisiksi katsottuihin asumis- ja korkomenoihin sekä joissain tapauksissa myös asunto-osakkeen lainanlyhennykseen.[5][6] Hyväksyttäviksi katsottujen enimmäisasumismenojen suuruus riippuu ruokakunnan koosta ja asuinmuodosta siten, että asunto-osakkeessa ja vuokra-asunnossa asuville hyväksytään käytännössä 4-6,5 kertaa suuremmat asumiskulut kuin omakotitalossa asuville. Asunnon maantieteellisen sijainnin vaikutus vuokriin ja vastikkeisiin sekä lämmityskuluihin huomiodaan myös. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan osake- tai vuokra-asuntoon voidaan maksaa noin 40-50 prosenttia suurempaa asumistukea kuin edullisimmalla paikkakunnalla sijaitsevaan ja Lapissa sijaitsevaan omakotitaloon maksetaan kahdeksan prosenttia suurempaa asumistukea kuin Etelä-rannikolla sijaitsevaan.[5][6]

Asumistukea voi saada myös rahoitusvastikkeella tai vuokralla katetun korjaus- ja perusparannusta varten tarkoitetun lainan lyhentämiseen, mutta ei itse omistetun omakotitalon tai siinä olevan huoneiston korjauslainaan[5][6].

Asunto-osakkeen, vuokra-asunnon ja asumisoikeusasunnon asumismenoiksi katsotaan asunnon hoito- ja rahoitusvastike tai vuokra sekä kohtuullisiksi katsotut vesi- ja lämmityskustannukset, jos ne eivät sisälly edellä mainittuihin.[7] Ei-vuokratussa omakotitalossa asuvien asumismenoina taas huomioidaan vain kohtuullisina pidetyt hoitomenot. Lisäksi huomioidaan 73 % osake-tai osaomistusasunnon taikka omakotitalon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen koroista.[7]

Asumistuki on enintään 80 % kohtuullisista asumismenoista. Jos ruokakunnan todelliset asumismenot ylittävät kohtuullisina pidetyt enimmäismäärät, asumistukea maksetaan siten vain näiden enimmäismäärien perusteella.[8]

Kahden hengen asuttaman omakotitalon hyväksyttävät enimmäisasumismenot olivat vuonna 2022 vain noin 38 prosenttia omakotitalojen vuoden 2018 keskimääräisistä asumismenoista 333 e/kk[9][10]. Myös hyväksyttävänä pidetty enimmäisvuokra on useissa tapauksissa alueen todellista vuokratasoa pienempi[11].

Omakotitalon enimmäisasumismenoa korotetaan 4 prosenttia, jos se sijaitsee Etelä-Savon, Pohjois-Savon tai Pohjois-Karjalan maakunnassa ja 8 prosenttia, jos se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa.

Vuokra- ja osakeasuntojen enimmäisasuismenoihin vaikuttaa se, missä alla olevista kuntaryhmästä se sijaitsee:

• I kuntaryhmä: Helsinki
• II kuntaryhmä: Espoo, Kauniainen ja Vantaa
• III kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti
• IV kuntaryhmä: Muut kunnat

Vuokra- ja osakeasuntojen hyväksytyt enimmäisasumismenot vuonna 2021 (e/kk)[12]:

Asumistuen tulorajat ja asumistukeen sisältyvien asumiskustannusten enimmäismäärät eivät nouse palkkojen ja asuinkustannusten noustessa.

Kelan maksaman asumistuen määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2015 asumistukia maksettiin 1 732 miljoonaa euroa, josta yleisen asumistuen osuus oli 918 miljoonaa euroa.[13] Yleistä asumistukea sai Suomessa vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen kotitalouksien määrä kasvoi vuodessa 20 prosenttia.[14]

Vuoden 2016 lopussa yleistä asumistukea sai Suomessa 267 400 ruokakuntaa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.[15] Vuonna 2017 asumistukia maksettiin 2 003 miljoonaa euroa[16] ja vuonna 2018 2 112 miljoonaa euroa[17].

Suomen vuokranantajien mukaan asumistukimenojen kasvusta ei voi syyttää pelkästään vuokranantajia. Etujärjestön mukaan tukimenoja voidaan hillitä asuntorakentamista ja -tarjontaa parantamalla, ja puuttumalla työttömyyteen. Järjestön mukaan asumistukimenojen kasvuun vaikuttaa enemmän työttömyyden kasvu kuin vuokrien nousu.[23]

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan asumistuen heikentäminen vaikeuttaa pienituloisten asemaa, ja ajaa ihmisiä toimeentulotuelle. Anderssonin mukaan inhimillisempi ja huomattavasti tehokkaampi keino puuttua ylikorkeisiin vuokriin olisi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen ja vuokrankorotuksia hillitsevien toimenpiteiden selvittäminen.[24]

Kelan 2019 teettämän tutkimuksen mukaan asumistuki kohdistuu niille henkilöille, joille se on tarkoitettukin. Suurin osa asumistuen saajista on nuoria ja yksin asuvia, ja asumistukea saadaan useimmiten suhteellisen lyhyen aikaa.[25][26] Lapsiperheiden asumisen tukeminen voi olla myös perhepoliittinen toimi, jolla voi olla vaikutusta syntyvyyslukuihin.[27]

• Findikaattori - aikasarja yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrän kehityksestä