Yläarktinen

Yläarktinen on tundra-alueen pohjoisosa[1], joka on lähinnä polaariaavikkoa tai arktista puoliaavikkoa. Jäätiköiden ulkopuolista yläarktista aluetta luonnehtii kasvillisuuden ja eläimistön niukkuus. Tyypillistä yläarktista aluetta on Grönlannin pohjois- ja luoteisrannikoilla. Yläarktisella alueella viihtyvät muun muassa naali, myskihärkä ja susi.

Yläarktiset Huippuvuoret

Eräs määritelmä laskee yläarktiseksi alueen jossa heinäkuun keskilämpötila on 4–8 C. Tällöin yläarktiseksi luettaisiin Huippuvuoret. Siellä kasvukausi on noin 100 vuorokautta[2]. Yleensä yläarktisella alueella kasvaa sammalia ja jäkäliä, ellei ole polaariaavikkoa tai jäätikköä. Suppealajisia putkilokasveja on vain 20 prosentilla pinta-alasta[2]. Esimerkiksi huippuvuorilla kasvaa vain 164 alkuperäistä ja 7 ihmisen tuomaa lajia. Kasvit kasvavat parhaimmillaankin 30 cm:n korkuiseksi. Yläarktisen alueen kasvillisuus on lähinnä saraa, heinää, unikon(Papaver dahlianum) kaltaisia kukkakasveja ja lapinvuokkoa Dryas octopetala. Huippuvuorilla elää suurista nisäkkäistä vain huippuvuortenpeuroja, jääkarhuja ja naaleja. Toisaalta Huippuvuorilla eivät ole menestyneet myskihärkä, napajänis ja jänis. Huippuvuorilla viihtyvät säännöllisemmin muun muassa lokit, kihut ja jotkut kahlaajat.

Yläarktisen alueen biomeja
Biomin nimitys Kasvibiomassa
g/m²		 Nettotuotanto
g/m²		 Maannos/kasvisuhde Maannos/
nettotuotanto-suhdesuhde		 Kasvibiomassa/
nettotuotanto-suhde		 Osuus aktisesta
alueesta %[3]
Polaariaavikko 20 2 1 10 20 2,0 15
Yläarktinen puoliaavikko 1 030 250 35 4,1 29 7,1 8
Märkä, mutainen sara-alue 21 000 750 140 28 150 5,4 2

Katso myös

Lähteet
  • Pohjois-Euroopan luonto, Eeva-Liisa Hallanaro et al., Edita 2002, ISBN 92-893-0636-X, s 200
  • Valoa ja kaamosta, Claes Bernes. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 1996, s. 62. ISBN 92-9120-900-7, ISSN 0903-7004.

Viitteet
  1. Definitions of the Arctic
  2. Hallanaro 2002, s 200
  3. Terry V. Callaghan: Arctic Tundra and Polar Desert Ecosystems (PDF) (Table 7.10. Soil organic matter, plant biomass, and net primary production (NPP) in the primary arctic ecosystem types (after Jonasson et al., 2001; based on data from Bliss and Matveyeva, 1992 and Oechel and Billings, 1992).) acia.uaf.edu. Arkistoitu 9.5.2008. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.