Yläallas
Yläallas [2][1] on Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien rajalla Loviisan Ruotsinpyhtäällä Vähä-Ahvenkoskella ja Pyhtäällä Ahvenkoskella sijaitseva järvi.[2][1]
| Yläallas | |
|---|---|
 Savukosken museosilta |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kymenlaakso, Uusimaa |
| Kunnat |
Loviisa (Ruotsinpyhtää) ja Pyhtää |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kymijoen alaosan alue (14.11) |
| Tulojoki | Kymijoki |
| Laskujoki | Kymijoen Merikoski [1] |
| Järvinumero | 14.111.2.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 11,4 m [1] |
| Pituus | 2 km [1] |
| Leveys | 1,7 km [1] |
| Rantaviiva | 12,664 km [2] |
| Pinta-ala | 1,1548 km² [2] |
| Saaria | 21 [1] |
| Kirmusaari, Tirikka, Pässisaari | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 115 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä, ja se on 2,0 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Se on Kymijoen Hirvikoskenhaaran läpivirtausjärvi, jossa käy voimakas virtaus. Se on muodostunut nykyisenlaiseksi patojärveksi, kun Ahvenkosken vesivoimalaitos rakennettiin Ahvenkosken kohdalle. Järvessä on patorakennelmat Ahvenkoskessa voimalaitoksen itäpuolella ja Ahvenkosken kartanolla. Se alkaa Sairaalasaaren alapuolelta ja päättyy voimalaitokseen. Järvessä on 50 metriä leveä kapeikko, joka tunnetaan Savukoskena. Kapeikon ylittää museosilta, joka on katkaistu tieliikenteeltä. Järvellä on kartan mukaan 21 saarta. Sen suurin saari Kirmusaari on yli 10 hehtaaria suuri. Muita saaria ovat Tervasaari, Tirikka ja Pässisaari. Kaikki saaret yhtä luotoa lukuun ottamatta kuuluvat Pyhtäälle. Järven rantaviivan pituus on 12,7 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata.[2][1][3][4]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 11,4 metriä mpy. Järvi on säännöstelty, jolloin sen vedenpinnan korkeuden tulee pysyä korkeusarvojen 10,85 ja 11,55 välissä.[1]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) se kuuluu.[2][1][5]
Historiaa
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa saa Kymijoen viimeisistä koskista varsin hyvän käsityksen. Ennen suistoa joki haarautuu kahden saaren ympälillä virtaavaksi rinnakkaisuomaksi, jossa vesi on kuohunut koskena laskiessaan Ahvenkoskenlahteen.[6]
Ahvenkosken kartta 1700-luvulla
Ahvenkoski 1900-luvun alussa
Yläalytaan muodostava Ahvenkosken vesivoimalaitos
Savukosken sillan puomit
Lähteet
- Yläallas, Loviisa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2019.
- Yläallas, Loviisa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- Yläallas, Loviisa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- Yläallas (14.111.2.006) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2019.
- Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050989.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 5.10.2019) suomi
