Yksinäisyys

Taloudelliset syyt voivat aiheuttaa epäsuorasti yksinäisyyttä. Kalliit harrastukset ja tapahtumat estävät ihmisiä osallistumasta yhteiseen toimintaan. Mikäli lapsi tai nuori kokee, ettei hänellä ole esimerkiksi tarpeeksi isoa huonetta tai siistiä kotia, hän voi jättää kutsumatta kavereitaan kylään. Hyvä tulotaso takaa epäsuorasti paremmat mahdollisuudet sosiaalisiin suhteisiin.[12]

Tässä kohdassa on keskeistä ilmiö nimeltä irrationaalisuuden transmissio. Se tarkoittaa sitä, että lapset oppivat häiriintyneitä ajatustapoja yrittäessään pysyä sisällä perheensä häiriintyneessä maailmassa, jolloin juuri tämä pyrkimys vieraannuttaa perheen ulkopuolisesta maailmasta – perheterapiatapauksista saatu tulos (Lidz, T. The family and the transmission of Schizophrenia. Teoksessa: Rosendahl, D. & Kety, S. (eds.) The transmission of Schizophrenia. Oxford: Pergamon Press). Myös niin sanottu valeyhteys on keskeinen ilmiö seuraavasti: Lapsen vanhempien uskontokunnalla ei muuten ole vaikutuksia alkoholismin syntyyn, mutta uskonnollisia tapoja noudattavat kodit, joissa valeyhteys on sellaista, että ei ole havaittavissa kyseisen uskon omakohtaista todeksi elämistä, edistävät alkoholismia(McCord,W. & McCord, J. Origins of alcoholism. Stanford:Stanford University Press 1960).[1]

Emotionaalista yksinäisyyttä on esimerkiksi jäädä keskustelun ulkopuolelle – toistuvasti tai hetkellisesti. Tietyssä porukassa tai kaikkialla.

Henkilöllä on kaveripiiri ja häntä kutsutaan toisinaan erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Hänellä ei kuitenkaan ole ketään, jolle puhuisi tai jonka kanssa olisi mukava olla. Tällaisessa tapauksessa ihminen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka ulkopuolisen silmin kaikki näyttää olevan hyvin: henkilö voidaan esimerkiksi kutsua työpaikan juhliin, mutta henkilölle tilanne on silti olla epämukava, koska hän ei löydä kaltaistaan seuraa tai muuten tunne kuuluvansa joukkoon. Henkilö voi kokea, että ainoa syy kuulua joukkoon ja tulla kutsutuksi on se, että hän kuuluu työyhteisöön. Arkikielessä puhutaan "ettei ole samalla aaltopituudella". Emotionaalinen yksinäisyys on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Voidaan puhua myös laadullisesta yksinäisyydestä. Emotionaalisen yksinäisyyden katsotaan olevan pahinta, sillä se johtaa myöhemmin myös sosiaaliseen yksinäisyyteen.

Mies yksin rannalla

Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sitä, että henkilöltä puuttuu seuraa, kavereita tai elämänkumppania. Henkilö tulee toimeen muiden kanssa (toisin kuin emotionaalisessa yksinäisyydessä) ja on sosiaalinen luonteeltaan.

Arvostetussa asemassa olevat, rikkaat ja tunnetut ihmiset voivat kokea yksinäisyyttä, koska eivät voi tai uskalla paljastaa ajatusmaailmansa ja mielipiteitään. Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi poliitikot, virkamiehet tai julkisuuden henkilöt.[13]

Kuuluisaksi tai varakkaiksi tulleet ihmiset voivat kokea olevansa kiinnostavia muiden silmissä vain, koska elämäntilanne on muuttunut, vaikkei itse ole muuttunut. Kiinnostus perustuisi siis vain varakkuuteen ja kuuluisuuteen.

Pääartikkeli: Syrjintä

Henkilö elää tasapainoista elämää. Hänellä on tasapainoinen elämä, muttei elämänkumppania. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai kumppanin kuolema.

Tunnetaan myös nimellä krooninen yksinäisyys. Täysin yksinäiset ihmiset eivät omista lainkaan kunnollisia ihmiskontakteja. Henkilöllä ei ole sosiaalisia suhteita, ja vaikka olisikin, hän ei saa heistä pysyviä ystäviä. Täydellinen yksinäisyys liittyy vahvasti syrjäytymiseen. Täydelliseen yksinäisyyteen liittyy esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai yksinkertainen toistuva eristäytyminen sosiaalisista tilanteista eräänlaisena puolustuksena (ks. defenssi). Totaalisen yksinäisyyden katsotaan olevan usein päättymätön noidankehä, jolle on mahdoton tehdä mitään. Myös totaalisen yksinäisten joukossa tulotaso on keskimääräistä huonompi.

Hyvinvointitutkija Krista Lagus kertoo yksinäisyyden päätyyppejä olevan kolmenlaisia. Hän käyttää nimityksiä eristäytynyt, piiloyksinäinen ja torjuttu.[5]

Yksinäisten nuorten vapaa-ajan käytöstä on monesti huomattavissa se, että yksinäiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän "ruutuaikaa", eli istuvat tietokoneiden, tablet-koneiden, TV:n ja älypuhelinten parissa huomattavasti ei-yksinäisiä keskimääräistä kauemmin,[14] monesti jopa koko päivän koulun jälkeen tai viikonloppuisin. Vaikka sosiaalisen median tiedetään luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylläpitävän sosiaalisia verkostoja, yksinäisiin (ja siellä täten eniten aikaa viettäviin) se vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti. Todennäköisesti moni yksinäinen jää myös internetissä yksin. Vietetystä ruutuajasta pojat pelaavat erilaisia pelejä, kun taas tytöt viettävät aikaa enemmän sosiaalisessa mediassa.[15]

Yksinäiset ihmiset julkaisevat internetissä muita enemmän juttuja ja herkemmin yksityisiä asioita elämästään. Syyksi on arvioitu sitä, että tällä tavoin halutaan luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.[16][17][18][19]

Liiallinen tietotekniikan käyttö (etenkin iltaisin) lisää mm. unettomuutta ja heikentää näin koulumenestystä. Tämä tosin on yleinen ongelma monelle iltaisin esimerkiksi töiden ja harrastusten jälkeen[20].

Tietotekniikan käyttö on kuitenkin ristiriitainen aihe, sillä pelit, sosiaalinen media ja erilaiset viestisovellukset helpottavat uusien ihmisten etsimistä ja yhteydenpitoa. Toisaalta tietotekniikka vie aikaa aidolta sosiaaliselta kanssakäymiseltä.[15]

Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on havaittu olevan yhteys myös peliriippuvuuteen.[21]

Yksinäiset nuoret ovat myös useammin ylipainoisia, joka selittyy liikunnan puutteella ja liiallisella syömisellä. Liikunnan puute voi johtua rangaistus-pettymyselämyksistä liikuntaa kohtaan ja/tai vanhempien haluttomuudesta rohkaista lasta liikkumaan. Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys ja kavereiden puute ovat yhteydessä nuorten miesten vähäiseen liikuntaan.[22]

Yksinäisillä on usein huono itsetunto, käsitys itsestään ja kielteisiä ennakkoluuloja muita kohtaan.[1]

Älykkyydellä on havaittu olevan jonkinasteinen yhteys yksinäisyyteen. Yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan yksinäiset ihmiset ovat usein älykkäitä ja herkkiä ihmisiä, jotka tulkitsevat helposti muiden tunteita.[23]

Negatiivinen yksinäisyys aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen kustannukset (Suomen) yhteiskunnalle[5] ja syrjäyttää siitä kärsiviä ihmisiä. Suomessa noin 35 000 ihmistä on eläkkeellä sellaisen masennuksen takia, joka tilastollisen analyysin perusteella johtuu osittain yksinäisyydestä. Kustannusten arviointi on kuitenkin vaikeaa.[28] Lähes kaikkien kouluammuskelujen taustalla on ollut yksinäisyys ja syrjäytyneisyys.

Onkin ehdotettu, että peruskouluissa pitäisi opettaa sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä normaalien kouluaineiden lisäksi.[29]

Yksinäisyys voi heikentää stressin tavoin vastustuskykyä ja altistaa vakaville sairauksille, kuten kakkostyypin diabetekselle, eri syöville[30], sepelvaltimotaudille ja sydänsairauksille[30][31].

Yksinäiset ovat ei-yksinäisiä herkempiä kokeilemaan huumeita ja alkoholia. Alkoholin käytöstä on todettu, että seurassa viihtyvät nuoret juovat vähemmän, kun taas yksinäiset saattavat juoda kerralla paljon esimerkiksi lievittääkseen pahaa oloaan.[15]

Tutkimuksissa yksinäisyyden on todettu aiheuttavan jopa yhtä pahoja vaivoja ihmiskeholle kuin fyysiset vammat[5]. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisillä on heikompi vastustuskyky ja enemmän tulehduksia kuin ei-yksinäiseksi itsensä tuntevilla.[32] Yksinäisillä ilmeni tulehduksiin kytkeytyviä geenejä enemmän ja virusten tuhoamiseen liittyviä vähemmän kuin muilla.[32] Tutkimuksessa yksinäisyyden tunne ennakoi muutoksia valkosoluja ohjaavien geenien toiminnassa vuoden päästä, mutta myös toisin päin eli muutokset näiden geenien ilmenemisessä ennustivat yksinäisyyttä vuotta myöhemmin.[32]

Yksinäisyys ja syrjintä on usein portti ahdistuneisuuteen, sosiaalisen fobiaan, masennukseen ja myöhemmin itsetuhoisuuteen. Negatiiviseen yksinäisyyteen liittyy nimittäin myös voimakkaasti kateus tai suoranainen viha muita ihmisiä kohtaan, joilla elämänlaatu on parempaa.

Yksinäisyys vaikuttaa myös voimakkaasti yksinäisen taloudelliseen tilanteeseen. Yksin elävällä voi olla huonompi kyky hankkia esimerkiksi asuntoa, kesämökkiä tai harrastaa muuta vapaa-ajan toimintaa. Suomessa yksin asuvia (vaikka yksin asumista ei tule sekoittaa yksinäisyyteen) elää noin miljoona ja heidän määrä on Suomessa nouseva. Yksin asuvien taloudellista asemaa onkin alettu pohtia politiikassa.[33] Yhteiskunnan katsotaan (Suomessa) nojautuvan liikaa siihen olettamukseen, että taloudessa asuu ainakin kaksi henkilöä.[34][35]

• Kavereita nolla - Kirja - Niina Junttila - (2015) - ISBN 978-951-31-8165-9.
• Heiskanen, T., Saaristo, L. (2011) Kaiken keskellä yksin. Jyväskylä: Ps-kustannus.

• Ei yksinäinen unta saa – Neon 2:n kappale
• Näin kulutan aikaa ja En saa mielestä sinua – Eppu Normaalin kappaleet
• Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään – J. Karjalaisen kappale
• Yksinäisen keijun tarina – Chisun kappale
• Salaa yksinäinen nainen – Laura Närhin kappale
• "Melkein kuollut" – Keko Salata