Yksikkövektori
Matematiikassa yksikkövektoriksi kutsutaan vektoria, jonka pituus on 1. Näin ollen mielivaltainen vektori x on yksikkövektori, jos ja vain jos se toteuttaa ehdon
Kolmiulotteisen karteesisen koordinaatiston virittäviä yksikkövektoreita merkitään yleisesti symboleilla , ja . Muut yksikkövektorit merkitään usein joko pelkällä hatulla tai pienellä hatullisella e-kirjaimella, jonka alaindeksi kertoo yksikkövektorin suunnan. Esimerkiksi vektorin x suuntaista yksikkövektoria merkitään usein symboleilla
Mielivaltaisen vektorin x (ei nollavektorin) suuntainen yksikkövektori saadaan yksinkertaisesti skaalaamalla ko. vektori sen itseisarvon käänteisluvulla:
Lähteet
- Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 423. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0.
Kirjallisuutta
- Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6.
- Rikkonen, Harri: Matematiikan pitkä peruskurssi I – Vektorialgebra ja analyyttinen geometria. Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-067-0.
- Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013) (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf).
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.