Yijing

Varsinainen Yijing (Zhouyi) koostuu 64 luvusta, joista jokainen koskee yhtä heksagrammia eli kuuden viivan muodostamaa kuviota. Luvun alussa on heksagrammin kuva, nimi sekä kuvaus heksagrammien osista (trigrammeista), esim. tuuli vuoren päällä. Otsikon jälkeen seuraa lyhyt koko heksagrammin kattava ennusteksti, joka on kirjan vanhin osa. Sen jälkeen tulevat kullekin viivalle annetut merkitykset.

Kirja on jaettu kahteen osaan, ylempi klassikko (shangjing) ja alempi klassikko (xiajing). Ylempi klassikko sisältää ensimmäiset 30 heksagrammia, joiden sanotaan kuvaavan Zhoun kapinaa Shang-dynastiaa vastaan ja Shang-dynastian kukistumista. Alempi klassikko sisältää loput heksagrammit, joiden sanotaan kuvaavan Zhoun hallintofilosofisia näkemyksiä.

Varsinaisen kirjan liitteenä ovat myöhempinä aikoina kirjoitetut selitykset, shiyi (十翼 kymmenen siipeä) eli zhuan (傳 selitys):

• Dazhuan (大傳 suuri selitys) eli Xicizhuan (系辭, yksinkert. 系辞 lisätyt sanat):

- Xici-shangzhuan (yläosa)
- Xici-xiazhuan (alaosa)

• Shuoguazhuan (说卦傳 trigrammien selitykset)
• Xiangzhuan (象傳 kuvien selitykset):

- Daxiang (suuri kuva)
- Xiaoxiang (pieni kuva)

• Tuanzhuan (彖傳 heksagrammien selitys)
• Xuguazhuan (序卦傳 heksagrammien järjestys)
• Zaguazhuan (雜卦傳 heksagrammien vertailu)
• Wenyanzhuan (文言傳 "merkkejä koskien" - qian- ja kun-heksagrammien merkityksiä syventävä)

Nämä selitykset ovat välittyneet nykypäiviin. Vuosina 1972-73 Mawangduin arkeologisilla kaivauksilla löydettiin yhdestä haudasta suuri joukko kirjoja silkille maalattuna. Yksi näistä on vanhin tunnettu Yijingin kopio. Sen teksti poikkeaa jonkin verran aikaisemmin tunnetusta versioista. Lisäksi siinä on kolme ennestään tuntematonta selitystä:

• Yizhiyi
• Yao
• Mu He (ja) Zhao Li

Yijing on innoittanut ihmisiä kirjoittamaan tuhansia enemmän tai vähemmän alkuperäisestä poikkeavia Yijing-kirjoja. Niissä on nykyaikaan tai tiettyyn teemaan sovitetut selitykset. Useimmat niistä perustuvat Yijingin käännösten käännöksille, joissa alkuperäisiä merkityksiä on hukattu kokonaan. Suomeksi käännetyistä kirjoista yksikään ei ole alkuperäisen Yijingin käännös. Yijingin siivistä ei ole käännetty suomeksi muita kuin "Shuoguazhuan" internetiin.

Heksagrammin rakentaminen aloitetaan pohjalta eli alin viiva on ensimmäinen viiva. Heksagrammissa on kaksi ulottuvuutta. Viivojen paikat ovat yin- ja yang-paikkoja niin että ensimmäinen, kolmas ja viides paikka ovat yang ja toinen, neljäs ja kuudes paikka yin. Nämä paikat täytetään pehmeillä (柔 róu) ja jäykillä (剛 gāng) viivoilla (爻 yáo). Pehmeä viiva (⚋) on katkoviiva ja luonteeltaan yin; jäykkä viiva (⚊) on yhtenäinen viiva ja luonteeltaan yang. Tavallisessa kielenkäytössä niitä kutsutaan yin-viivaksi ja yang-viivaksi.

Yksi heksagrammianalyysin osa vertailee viivan ja sen paikan välistä yinyang-suhdetta. Heksagrammi koostuu kahdesta kolmen viivan ryhmästä eli trigrammista. Alempi trigrammi on sisätrigrammi (内卦 nèigùa) ja ylempi trigrammi on ulkotrigrammi (外卦 wàigùa). Sekä trigrammien ominaisuuksia että niiden viivojen keskinäisiä suhteita vertaillaan toisiinsa.

Trigrammin ja heksagrammin viivat voidaan jakaa kiinalaisen kolmijaon, kolmen aarteen (三財 sāncái) eli taivaan (天 tiān), maan (地 dì) ja ihmisen (人 rén) mukaan. Trigrammissa alin viiva on maa, toinen viiva ihminen ja ylin viiva taivas. Heksagrammissa kaksi alinta viivaa ovat maa, kaksi seuraavaa viivaa ihminen ja kaksi ylintä viivaa taivas. Koska ihminen on ennustuksessa huomion keskipiste, trigrammien keskimmäisillä eli ihmisviivoilla on erityinen merkitys heksagrammia analysoidessa. Viides viiva esittää kuningasta tai muuta johtajaa. Toinen viiva edustaa kansaa, alamaisia tai alempana hierarkiassa olevaa henkilöä.

Heksagrammeja voidaan tulkita useamman menetelmän mukaan.

Xiangshu-yixue on kirjaimellisesti "kuva-numero yi-oppi" eli yin tutkiminen kuvan matematiikkaa (numeroa) analysoiden. Sen kehitys alkoi, kun Kongfuzin (Kongfutse) oppilas Zi Xia (子夏 Zǐ Xià, 507-400 eaa.) kehitti 12 xiaoxi-guaa (消息卦) eli "katoavaa ja kasvavaa heksagrammia" merkitsemään vuoden kahtatoista kuukautta ja yinin ja yangin kasvua ja vähenemistä vuoden aikana. Läntisen Han-dynastian aikana elänyt oppinut Meng Xi (孟喜) ratkaisi n.138 eaa. oppineita pitkään askarruttaneen ongelman, miten jokaiselle vuoden päivälle voidaan antaa heksagrammien mukainen määrite. Fengshuin dagua-koulukunnan menetelmät perustuvat hänen työhönsä.

Eniten matemaattisen ennustamisen kehittymiseen vaikutti Jing Fang (京房 Jīng Fáng; 77-37 eaa.). Häneltä ovat peräisin useimmat nykyisin käytössä olevat menetelmät. Hyvin pian matemaattinen tulkinta syrjäytettiin tekstitulkinnan tieltä. Vasta Song-dynastian aikana eläneet oppineet Chen Tuan (陳摶 871-989) ja Shao Yong (邵雍 Shào Yōng; 1011-1077) selvittivät matemaattisen menetelmän salat. Siitä lähtien se on ollut arvostettu ja tarkkana pidetty tapa tehdä yijing-ennusteita.

Matemaattisessa menetelmässä on eri haaroja kuten Wenwanggua (kuningas Wenin guat) ja Meihua (luumunkukka).

Itäisen Han-dynastian aikana xiangshu-yixuen matemaattinen puoli jäi pois käytöstä ja heksagrammien kuvia tulkittiin kirjan heksagrammien ja viivojen selitysten pohjalta. Oppineet tutkivat sanojen merkityksiä ja vertailivat kuvien välisiä suhteita. Vanhojen ennustekstien sanojen alkuperäiset merkitykset olivat joiltain osin unohtuneet tai hämärtyneet, joten yin tutkijat suorittivat jonkinasteista kielitieteellistä tutkimusta varmistaakseen ymmärryksensä tekstien merkityksestä.

Tätä länsimaissa tunnetuinta ennustusmenetelmää kiinalaiset kutsuvat "oppineiden, lasten ja ulkomaalaisten menetelmäksi". Sen virallinen nimi on xiangshu-jujing eli klassikon tulkinta kuvia käyttäen.