Yhteiskuntatiede

Yhteiskuntatieteisiin kuuluvat:

• antropologia (jaetaan usein sosiaaliantropologiaan ja kulttuuriantropologiaan)[2]
• hallintotieteet[3]
  • aluetiede
  • hallintotiede
  • kunnallispolitiikka
• kriminologia[4]
• kehitysmaatutkimus[2]
• logopedia[5]
• matkailututkimus[6]
• politiikan tutkimus (tunnetaan myös nimillä politologia, valtiotiede ja valtio-oppi)[2]
• sosiaalitieteet
  • musiikintutkimus[7]
  • nuorisotyö ja nuorisotutkimus[8]
  • sosiaaliantropologia[9]
  • sosiaalipedagogiikka[9]
  • sosiaalipolitiikka (yhteiskuntapolitiikan alakäsite)[10]
  • sosiaalipsykologia[9]
  • sosiaalityö[9]
  • sosiologia[9]
  • sukupuolentutkimus[9]
  • viestintä (lasketaan yleensä viestintätieteisiin, Helsingin yliopistossa kuitenkin sosiaalitieteiden alainen)[2]
• taloustiede[3]
• yhteiskuntahistoria (jaetaan usein poliittiseen sekä talous- ja sosiaalihistoriaan)[2]
• yhteiskuntapolitiikka[9]
• yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus
• väestötiede[4]

Muista tieteistä ainakin maantiede ja uskontotiede saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. Oikeustiede puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta[11][12].

Tieteenfilosofi Jaakko Kuorikosken mukaan taloustieteilijät pääsevät ratkaisemaan muidenkin yhteiskuntatieteiden ongelmia, koska he eivät vain kuvaile vaan pyrkivät myös testaamaan hypoteeseja, selvittämään syitä ja löytämään erot aiheuttavia tekijöitä. Koska sosiaalitutkimuksessa on vaikea järjestää ihmiskokeita, taloustieteilijät usein etsivät luonnollisen kokeen, joka jakaa ihmiset vertailukelpoisiin ryhmiin.[13]

• Tutkimus
• Yhteiskuntatieteelliset yliopistotutkinnot
• Yhteiskuntateoria

• Lisää luettavaa aiheesta Yhteiskuntatieteen bibliografia on Wikiaineistossa