Yhteishaku

Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen koulutukseen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa. Osalla oppilaitoksista tai koulutuksista, on poikkeava valinta-aikataulu.

Yhteishaun aikataulu

Yhteishaku järjestetään yhden tai kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Keväällä haetaan seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen ja jos syksyllä järjestetään yhteishaku, koulutus alkaa seuraavana tammikuuna.

Hakukäytännöt

Toisen asteen yhteishaussa haetaan keskitetysti toisen asteen oppilaitoksiin, eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Hakijoita ovat pääasiassa peruskoulun päättävät 9. ja 10. luokan oppilaat. Yhteishaku järjestetään kerran vuodessa, keväällä haetaan seuraavan syksyn koulutukseen. Yhteishakuun osallistutaan täyttämällä hakulomake. Lomakkeeseen voi täyttää enintään viisi hakuvaihtoehtoa, hakutoiveet asetetaan mieluisuusjärjestykseen, järjestys on sitova hakuajan päätyttyä. Oppilaitos voi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, joihin hakijat kutsutaan erikseen. Koulutuksen järjestäjä voi erityisen syyn perusteella valita enintään 30 % kuhunkin ammatillisen peruskoulutuksen valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta. Tätä kutsutaan harkintaan perustuvaan valinnaksi. Hakijan erityisiä henkilökohtaisia syitä voivat olla oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt, lisäksi ulkomaisella todistuksella hakevat harkintaan perustuvassa valinnassa.

Korkeakoulujen yhteishaussa hakulomakkeelle voi merkitä kuusi hakutoivetta. Hakutoiveet asetetaan mieluisuusjärjestykseen, joka on sitova hakuajan päätyttyä.

Sekä toisen asteen yhteishaku että korkeakoulujen yhteishaku tapahtuu keskitetysti Opintopolku.fi-palvelussa. Myös paperisella hakulomakkeella voi hakea. Sekä toisen asteen yhteishaussa että korkeakoulujen yhteishaussa hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa: korkeimmalle sijoitettua hakutoivetta, johon opiskelijan pisteet riittävät.

Jotkin oppilaitokset käyttävät myös erillis- tai suorahakuja, joihin ei haeta Opintopolku.fi-palvelun kautta.

Pakkohaku

Työttömien nuorten velvoite hakea opiskelupaikkaa muuttuu. Alle 25-vuotiaiden nuorten tarvitsee jatkossa hakea vähintään kahta koulutuspaikkaa kevään yhteishaussa.

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Kirjeen mukana hakija saa opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. Ilmoituksen on oltava perillä määräaikana siinä korkeakoulussa, josta opiskelupaikka otetaan vastaan. Mikäli ilmoitus myöhästyy tai sitä ei tule, opiskelupaikka menetetään.[1] Opintopolku.fi-palvelun käyttöönoton myötä hakemukselle henkilötunnuksensa merkinnyt hakija voi tulosten julkistamisen jälkeen seurata omaa tilannettaan palvelussa tunnistautumalla mobiilivarmenteella, pankkitunnistuksella tai varmennekortilla, ja myös ottaa opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi palvelun kautta.

Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös astuu voimaan vastaanotettaessa korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka.[1]

Vastaanotettua opiskelupaikka opinnot joko aloitetaan heti tai aloitusta siirretään oppilaitoksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti (ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi). Opintojen aloituksen siirtäminen vaatii yleensä perustellun syyn, kuten asevelvollisuuden suorittamisen.

Jonottaminen

Hyväksymispäivästä riippuen toista opiskelupaikkaa, johon hakija on jäänyt varasijalle, voi jäädä jonottamaan. Korkeakoulupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti, kunnes on saanut tiedon ylemmästä hakutoiveesta. Jos hakija hyväksytään jonottamaansa paikkaan määräaikaan mennessä, ehdollisesti vastaanotettu opiskelupaikka raukeaa. Mikäli hakijaa ei hyväksytä ylempään hakutoiveeseen, lopulliseksi opiskelupaikaksi jää ehdollisesti vastaanotettu paikka.[1]

Yhden korkeakoulupaikan säännös

Yhden paikan säännös laajenee kaikkiin korkeakoulujen tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Muutos koskee koulutuksia, jotka alkavat syksyllä 2016 tai sen  jälkeen. Yhden opiskelupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja.

Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.

Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja

Valittaminen

Opiskelijavalinnasta voi valittaa. Valituksen osoittamiskäytännöt ja aikataulut eroavat kuitenkin toisistaan sen verran, että ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinnasta voi pyytää oikaisua nimenomaisen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä.Seuraava valitusaste on hallinto-oikeus.

Yliopistoissa opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää oikaisua tapauskohtaisesti esimerkiksi tiedekunnan dekaanilta, valintatoimikunnalta tai tiedekuntaneuvostolta 14 vuorokauden kuluessa tiedon julkaisemisesta. Päätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.

Lähteet

Viitteet
  1. Vain yksi korkeakoulupaikka lukuvuodessa. Opetushallitus. 16.11.2006. Arkistoitu 2.11.2007. Viitattu 16.10.2007.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.