Koevoluutio

Koevoluutio (yhteisevoluutio) on evoluutiobiologian käsite, joka tarkoittaa kahden tai useamman lajin vastavuoroista vaikutusta toistensa evoluutioon.

Koevoluutiota on esimerkiksi se, kuinka parasiittien ja isäntälajin toisiinsa kohdistamat valintapaineet voivat johtaa yhteiseloon ja jopa lajien väliseen symbioosiin.

Kolibreja ja orkideoja.

Tunnettu esimerkki koevoluution aikaansaannoksista ovat orkideojen ja kolibrien vuorovaikutus. Kolibrit ovat riippuvaisia kukkien medestä ja kasvit ovat riippuvaisia kolibrien pölyttämisestä; linnuille on kehittynyt pitkä nokka ja kasveille syvät kukat.

Koevoluutiota esiintyy myös saalistaja–saalis-suhteessa; tätä kutsutaan Punaisen Kuningattaren hypoteesiksi. Tässä ei ole kysymys riippuvuussuhteesta vaan vastavuoroisesta kilpavarustelusta, jossa saalistajan sopeutuminen eli adaptaatio johtaa saaliiseen kohdistuvan valintapaineen kasvamiseen ja kääntäen.

Molekyylibiologiassa koevoluutio tarkoittaa useamman biomolekyylin välisen vuorovaikutuksen toisistaan riippuvaa kehitystä. Esimerkkinä on hormoni–reseptori-parien kehitys. Gabriel Dover havaitsi vuonna 1984, että oli olemassa kolmas, molekyylitasolla vaikuttava voima, molecular drive, joka selitti sen mitä luonnonvalinta ja geneettinen ajautuminen eivät voineet selittää.[1]

Solubiologiassa koevoluution esimerkkinä pidetään endosymbioositeoriaa, jolla selitetään mitokondrioiden, plastidien ja viherhiukkasten olemassaoloa. Koevoluution avulla voidaan selittää, miksi mitokondriot näyttivät bakteereilta niin ulkonäkönsä kuin perimänsäkin osalta.

Tähtitieteessä koevoluutio tarkoittaa galaksien ja mustien aukkojen vaikutusta toistensa syntymiseen.[2] Erich Jantsch liitti kosmoksen kehityksen koevoluutiota muistuttavaan prosessiin kirjassaan The Self-organizing Universe.

Myös maapallon ja elämän yhteistä kehitystä kutsutaan koevoluutioksi.[3]