Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860

Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860 järjestettiin 6. marraskuuta 1860.[2] Vaalit voitti republikaanien ehdokas Abraham Lincoln.[3] Yhdysvaltain sisällissota käynnistyi muutama kuukausi vaalien jälkeen.

Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860
Yhdysvallat
6. marraskuuta 1860

303 valitsijamieskokouksen valitsijamiesääntä
152 valitsijamiesääntä tarvitaan voittoon
Äänestysprosentti 81,2 %[1] Nousua 2,3 %-yks.
  Abraham Lincoln John C. Breckinridge
Ehdokas Abraham Lincoln John C. Breckinridge
Puolue Republikaanit Etelän demokraatit
Kotiosavaltio Illinois Kentucky
Varapresidenttiehdokas Hannibal Hamlin Joseph Lane
Valitsijamiesäänet 180 72
Voitetut osavaltiot 18 11
Äänet 1 865 908 848 019
Kannatus 39,8 % 18,1 %

  John Bell Stephen A. Douglas
Ehdokas John Bell Stephen A. Douglas
Puolue Perustuslaillinen liittovaltio Demokraatit
Kotiosavaltio Tennessee Illinois
Varapresidenttiehdokas Edward Everett Herschel V. Johnson
Valitsijamiesäänet 39 12
Voitetut osavaltiot 3 1
Äänet 590 901 1 380 202
Kannatus 12,6 % 29,5 %

Punaisissa osavaltioissa Lincoln voitti valitsijamiehet, vihreissä Breckinridge, oransseissa Bell ja sinisessä Douglas. Numerot kertovat jokaisen osavaltion valitsijamiesäänten määrän.

Presidentti ennen vaaleja

James Buchanan
Demokraatit

Uusi presidentti

Abraham Lincoln
Republikaanit

Vaalikampanja

Vuoden 1860 vaalien hallitseva teema oli orjuuden kannattajien ja vastustajien välinen kamppailu. Erityisen kiistelty oli korkeimman oikeuden vuonna 1857 tekemä päätös Dred Scott vastaan Sandford, joka oli laillistanut orjuuden kaikissa Yhdysvaltain territorioissa.[2]

Republikaaninen puolue nimesi toukokuussa Chicagossa presidenttiehdokkaakseen illinoisilaisen entisen kongressiedustajan Abraham Lincolnin, joka voitti äänestyksessä senaattori William H. Sewardin. Republikaanit vastustivat orjuuden laajentamista territorioihin mutta eivät kuitenkaan vaatineet sen kieltämistä vanhoissa orjavaltioissa.[2]

Demokraattinen puolue jakautui kahtia sen jälkeen, kun illinoisilainen senaattori Stephen A. Douglas valittiin kesäkuussa Baltimoressa puolueen presidenttiehdokkaaksi. Etelävaltioiden demokraatit nimesivät omaksi presidenttiehdokkaakseen kentuckylaisen varapresidentti John C. Breckinridgen.[2]

Neljäntenä ehdokkaana mukana oli perustuslaillisen unionipuolueen tennesseeläinen entinen senaattori John Bell, joka yritti estää Unionin hajoamisen välttelemällä orjuudesta puhumista.[2]

Lincoln ja Breckinridge pysyttelivät kampanjatyön ulkopuolella, kun taas Douglas poikkeuksellisesti kiersi aktiivisesti ympäri maata ja puhui Unionin säilyttämisen puolesta.[2]

Tulokset

Lincoln voitti vaalin, kun kaikki Pohjoisvaltiot lukuun ottamatta New Jerseytä antoivat valitsijamiesäänensä hänelle. Orjuutta puolustaneissa Etelävaltioissa Lincoln ei saanut miltei ollenkaan ääniä.[2] Virginiassa hän sai 1,3 prosenttia äänistä, mikä oli suurin osuus hänen saamistaan äänistä missään yksittäisessä etelävaltiossa.[4]

Vaikka Douglas saikin valtakunnallisesti huomattavan suuren äänisaaliin, enimmäkseen Pohjoisvaltioista, hän voitti kuitenkin vain kaksi osavaltiota. Breckinridge voitti puolelleen useimmat Etelävaltiot, ja Bell puolestaan menestyi Etelän ja Pohjoisen rajalla sijaitsevissa osavaltioissa.[2]

Seuraukset

Vaalien jälkeen seitsemän Etelävaltiota erosi Unionista ja perusti Konfederaation. Pian Lincolnin virkaanastujaisten jälkeen Unionin ja Konfederaation välille syttyi sisällissota.

Lähteet

  1. Voter Turnout in Presidential Elections Kalifornian yliopisto, Santa Barbara. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
  2. United States presidential election of 1860 Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.8.2017.
  3. 1860 Presidential General Election Results uselectionatlas.org. Viitattu 12.8.2017.
  4. Busch, Andrew: Sleepwalking into Secession The American Mind. 18.9.2020. The Claremont Institute. Arkistoitu 18.9.2020. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.