Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat

Katso myös: Kotilaivasto

Ensimmäisessä maailmansodassa suurin osa laivastosta koottiin kotisaarille ns. Grand Fleetiksi, varmistamaan Ison-Britannian huolto meritse Saksan julistamasta rajoittamattomasta sukellusvenesodasta huolimatta. Iso-Britannia yritti haastaa Saksan Hochseeflotten taisteluun, mutta ainoaksi isommaksi taisteluksi jäänyt Skagerrakin taistelu päättyi ratkaisemattomana. Sota päättyi lopulta Saksan tappioon osin merisaarron ja siitä seuranneen nälänhädän vuoksi.

• Belgian rannikko 1914–1918
• Dardanellit 19. helmikuuta – 8. tammikuuta 1916
• Mesopotamia 1914–1918

1914:

• Helgolandin taistelu (engl. Heligoland Bight) komentajana kontra-amiraali Sir David Beatty
• Kamerunin taistelu (Cameroons) komentajana kapteeni Cyril T. M. Fuller
• Coronelin taistelu (Coronel) komentajana kontra-amiraali Sir Cristopher Cradock
• Falklandsaarten taistelu (Falklands) komentajana kontra-amiraali Sir Doveton Sturdee

1915:

• Doggermatalikon taistelu (Dogger Bank II) komentajana vara-amiraali Sir David Beatty
• Suezin kanavan taistelu (Suez Canal) komentajana amiraali Peirse
• Nashmithin partiomatka (Nashmith’s Patrol) komentajana komentajakapteeni Martin Nashmith

1916:

• Skagerrakin taistelu (Jutland) komentajana amiraali Sir John Jellicoe

1917:

• Doverinsalmen taistelu (Dover Straits) komentajana komentaja Edward Evans
• Itämeren saattueet 17. lokakuuta ja 12. joulukuuta 1917

1918:

• Ostend
• Zeebruggen taistelu (Zeebrugge/Ostend) komentajana amiraali Sir Roger Keyes

Maailmansotien välissä kilpavarustelua pyrittiin rajoittamaan aserajoitussopimuksilla, kuten Washingtonin laivastosopimuksella 1922 ja Lontoon laivastosopimuksella 1930.

Sotien välillä olleiden laivasto-ohjelmien seurauksina toteutetut hankinnat:

• 1921–1922 4 taisteluristeilijää (peruutettu), miinalaiva HMS Adventure
• 1922–1923 2 Nelson-luokan taistelulaivaa
• 1923–1924 sukellusvene
• 1924–1925 7 Kent-luokan raskasta risteilijää (2 Australian laivastolle) ja 2 hävittäjää
• 1925–1926 4 London-luokan raskasta risteilijää
• 1926–1927 2 Norfolk-luokan raskasta risteilijää ja raskas risteilijä HMS York) ja 6 sukellusvenettä
• 1927–1928 2 Norfolk-luokan risteilijää (peruutettu), raskas risteilijä (HMS Exeter), 9 A-luokan hävittäjää, 6 sukellusvenettä ja 2 sluuppia
• 1928–1929 2 Norfolk-luokan risteilijää (peruutettu), 2 York-luokan risteilijää (peruutettu), 9 B-luokan hävittäjää, 4 sukellusvenettä ja 4 sluuppia
• 1929–1930 1 Norfolk-luokan risteilijää (peruutettu), 1 York-luokan risteilijää (peruutettu), kevyt risteilijä (HMS Leander), 5 C-luokan hävittäjää, 3 sukellusvenettä ja 4 sluuppia
• 1930–1931 3 Leander-luokan risteilijää, 9 D-luokan hävittäjää, 3 sukellusvenettä ja 4 sluuppia
• 1931–1932 2 Leander-luokan risteilijää (1 Australian laivastolle), 1 Arethusa-luokan risteilijä, 9 E-luokan hävittäjää, 3 sukellusvenettä, 2 sluuppia ja 2 miinanraivaajaa.
• 1932–1933 2 Leander-luokan risteilijää (Australian laivastolle), 1 Arethusa-luokan risteilijä, 9 F-luokan hävittäjää, 3 sukellusvenettä, 2 sluuppia ja miinanraivaajaa. Kaksi risteilijöistä siirrettiin Australian laivastolle.
• 1933–1934 1 Leander-luokan risteilijä, 3 Arethusa-luokan risteilijää (2 peruutettu) ja 2 Southampton-luokan risteilijää, 9 hävittäjää, 3 sukellusvenettä, 3 sluuppia, 1 partioalus ja 2 miinanraivaajaa
• 1934–1935 1 lentotukialus (HMS Ark Royal), 1 Arethusa-luokan risteilijä, 3 Southampton-luokan risteilijää, 9 hävittäjää, 3 sukellusvenettä, 2 sluuppia, 2 partioalusta ja 2 miinanraivaajaa
• 1935–1936 3 Southampton-luokan kevyttä risteilijää, 9 hävittäjää, 3 sukellusvenettä, 1 sluuppi, 2 partioalusta ja 3 miinanraivajaa. Suunnitelmaan lisättiin myöhemmin 7 Tribal-luokan hävittäjää
• 1936–1937 2 King George V -luokan taistelulaivaa, 2 Illustrious-luokan lentotukialusta, 2 Southampton-luokan kevyttä risteilijää, 5 Dido-luokan kevyttä risteilijää, 18 hävittäjää, 8 sukellusvenettä, 2 sluuppia, 1 partioalus ja 3 miinanraivaajaa
• 1937–1938 3 King George V -luokan taistelulaivaa, 2 Illustrious-luokan lentotukialusta, 2 Dido-luokan kevyttä risteilijää, 5 Fiji-luokan kevyttä risteilijää, 15 hävittäjää, 7 sukellusvenettä, 3 sluuppia, 3 partioalusta ja 4 miinanraivaajaa
• 1938–1939 2 Lion-luokan taistelulaivaa (peruutettu), 1 Illustrious-luokan lentotukialus, 3 Dido-luokan kevyttä risteilijää, 4 Fiji-luokan kevyttä risteilijää, 3 Abdiel-luokan miinalaivaa ja 3 sukellusvenettä. Myöhemmin hankintoihin lisättiin lentotukialusten huoltoalus HMS Unicorn.
• 1939–1940 (ei sisällä ensimmäisen kriisiohjelman hankintoja) 2 Lion-luokan taistelulaivaa (peruutettu),1 Illustrious-luokan lentotukialus, 2 kevyttä risteilijää, 1 Abdiel-luokan miinalaiva, 16 hävittäjää, 20 saattuehävittäjää, 2 sluuppia, 56 korvettia ja 20 miinanraivaajaa

Toisessa maailmansodassa laivasto kärsi alussa suuria tappioita, mutta piti meriväylät avoinna ja tuki suuria evakuointeja ja maihinnousuoperaatioita.

Toisen maailmansodan jälkeen ja brittiläisen maailmanvallan murentumisen myötä laivasto pieneni ja se muunnettiin keskittymään sukellusveneentorjuntaan, lähinnä estämään Neuvostoliiton sukellusveneiden pääsyn Atlantille. Erillinen Välimeren laivasto lakkautettiin 1967 ja vuonna 1971 Singaporesta vetäytymisen myötä Iso-Britannia menetti tukikohtansa Kaakkois-Aasiassa. Tärkein toisen maailmansodan jälkeinen operaatio oli Falklandin sota Argentiinaa vastaan 1982.