Yellow Sun

Yellow Sun (suom. Keltainen Aurinko) oli Britannian kehittämä lämpöydinpommi, jota kehiteltiin 1950-luvun loppupuolella ja otettiin käyttöön 1958. Ase kykeni pudottamaan muun muassa V-pommittajat, joita olivat Avro Vulcan, Handley Page Victor[1] ja Vickers Valiant. Yellow Sunin korvasi WE-177 jo 1960-luvun lopulla.

Anti-Flash-värillä valkeaksi maalattu, koepommin pudottanut Vickers Valiant (s/n XD818)

Ydinasetyyppiä Yellow Sun Mark 1 (Orange Herald eli Oranssi Sanansaattaja, jossain kohden mainittu myös Green Grass, Vihreä Ruoho sekä Violet Club) valmistettiin vain muutamia kappaleita. Britannia testasi ydinasekehittelynsä tuotoksia Australiassa Maralingan koealueella. Tyynenmeren lisäksi aseita testattiin Maldenilla ja Joulusaarella, joka on nykyinen Kiritimati. Operaatio Grapple suoritettiin 1957-1958.[2] Sen jokseenkin onnistuneina pidettyjen, muttei tavoitteisiin yltäneiden ydinkokeiden vaikutustehot, tässä nimenomaisessa kategoriassa: vaihtelivat 200 kT - 3 MT. Tämän sarjan ydinkokeita toteutettiin 9 kpl.[3] Yellow Sun Mark 2 eli "Red Snow" (suom. Punainen Lumi) oli aseen seuraava versio, jota valmistettiin arviolta 150 kappaletta.[4] Kokeiluasteella olivat Green Granite ja Green Bamboo ja mahdollisesti myös Violet Club, mutta ne eivät tulleet aktiiviin käyttöön lainkaan. Violet Clubin esiintymisestä brittien ydinasearsenaalissa ei löydy merkintöjä.

Yellow Sun-lämpöydinpommi Vickers Valiant-tyyppisen raskaan pommituskoneen edessä.

Toisin kuin Ranska, ei Britannia enää jatkanut omaa strategisen eikä taktisen luokan ydinaseiden kehittelyään WE-177:n käyttöönoton jälkeen. Sen sijasta Britannia hankki SLBM-tyypin ydinohjuksensa Yhdysvalloista omaa ydinpelotettaan varten. Nämä olivat aluksi Resolution-luokan veneiden Polaris-tyyppiä (W28), sittemmin Trident D5 -tyyppiä.

Grapple X-sarjan Grapple 1. Se laukaistiin toukokuussa 1957.