Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat perusterveydenhoidon palvelut. YTHS:llä on myös videovälitteinen lääkärin etävastaanottomahdollisuus.[5] Etävastaanottoja käytetään perusterveyden- ja mielenterveyden lisäksi myös ravitsemusneuvonnassa ja fysioterapeutin jatkokäynneissä.[6]

Tarvittaessa opiskelija ohjataan erikoissairaanhoitoon, sillä erikoissairaanhoito ei kuulu palveluiden piiriin. YTHS tarjoaa kuitenkin gynekologin palveluita. Ihotautilääkärien palveluita on tarjolla lääkärin tekemänä konsultaationa. YTHS:llä voidaan tehdä pieniä leikkauksia, kuten luomenpoistoja, mutta ei nukutusta vaativia leikkauksia.[5]

Vuoden 2021 alusta laboratoriopalvelut ovat pääasiassa ostopalveluita Synlabilta. Joitain pieniä pikatestejä voidaan tehdä toimipisteissä.[7]

YTHS vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden sekä riskiryhmiin kuuluvien kausi-influenssarokotukset.[8]

YTHS:n toimenkuvaan kuuluu terveyskeskustasoiset mielenterveyspalvelut. Päihdekuntoutusta, riippuvuushoitoa ja mielenterveyskuntoutusta ei ole tarjolla.[5]

YTHS tekee psykologisia tutkimuksia, tarjoaa varhaisvaiheen hoitoja ja ohjaa jatkohoitoon. Lisäksi psykiatrin konsultaatio on mahdollista. Myös reseptien uusinta ja laatiminen kuuluu palveluihin. YTHS tarjoaa lyhytterapiaa ja hoidollisia ryhmiä. Neuropsykiatriset diagnoosit ovat osittain mahdollisia; esimerkiksi ADHD diagnooseja voidaan tehdä joissain tapauksissa.[5]

Suun terveydenhoito kuuluu osaksi palveluita. Niillä paikkakunnilla, missä YTHS ei tarjoa palveluita, ohjataan opiskelija lähimpään palvelupisteeseen missä hoitoja on.[5] Myös suun terveyspalveluissa voidaan hyödyntää etävastaanottoa. Suuhygienistillä on etävastaanottomahdollisuus Helsingissä ja Tampereella.[6] Viisaudenhampaiden poisto kuuluu osaksi tarjontaa.[5]

1930-luvulla Suomen terveydenhuollon taso oli muuhun Eurooppaan verrattuna jälkeenjäänyttä. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen sihteeri Severi Savonen sekä Helsingin tuberkuloosipiirin lääkäri Göta Tingvald (myöhemmin Tingvald-Hannikainen) tekivät aloitteen ylioppilaiden keuhkotarkastuksien aloittamisesta. Helsingin yliopiston osakunnat kannattivat aloitetta yksimielisesti, joten tarkastukset aloitettiin 29. tammikuuta 1932 Hämäläisten talolla.[3]

Vuonna 1938 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) asetti terveydenhuoltokomitean laatimaan ehdotusta opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi. Vuonna 1941 valmistuneessa mietinnössä ehdotettiin, että Helsingin korkeakoulut ja ylioppilaskunnat perustaisivat terveydenhuoltotoimiston. Suunnitelman toteutus kuitenkin keskeytyi jatkosodan vuoksi. Sodan jälkeen maaliskuussa 1946 SYL perusti ensimmäisen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston Helsingissä Kivelän sairaalaan. Tammikuussa 1948 toiminta alkoi Domus Academicalla ja Turun lääninsairaalan poliklinikalla.[3]

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö syntyi vuonna 1954, kun Suomen ylioppilaskuntien liiton Terveydenhoitosäätiö laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. YTHS:n säädekirja allekirjoitettiin 13. helmikuuta 1954. Helmikuussa 1955 YTHS käynnisti hammashoidon Helsingissä Domus Academicalla, jossa potilaita kävi nelisenkymmentä päivässä. Toimintaa laajennettiin vuonna 1956 Turkuun ja Jyväskylään, ja vuotta myöhemmin Ouluun. Tämän jälkeen hammashoitopalvelut aloitettiin kullakin paikkakunnalla aina, kun uusi yliopisto tai korkeakoulu oli aloittanut toimintansa. Vuonna 1969 käynnistyi YTHS:n mielenterveyslinja. Ylioppilaiden terveystalo valmistui vuonna 1971 osoitteeseen Töölönkatu 37 A. Rakennukseen sijoitettiin säätiön keskustoimisto sekä Helsingin terveydenhoitosäätiö.[3]

Vuonna 1966 Kansaneläkelaitos alkoi rahoittaa YTHS:n toimintaa sairausvakuutusvaroista.[11] Vuodesta 1988 alkaen korkeakoulukaupungit ovat osallistuneet YTHS:n toiminnan rahoittamiseen ja terveydenhoitoasemien johtokuntiin.[3]

Jo vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdotti ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden siirtämistä YTHS:n piiriin.[12] Joulukuussa 2016 hallitus teki päätöksen, että kaikki korkeakouluopiskelijat pääsevät samojen sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Aiemmin YTHS:n palveluita olivat voineet käyttää vain yliopisto-opiskelijat, ja ammattikorkeakouluopiskelijat olivat kuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon piirissä. Sekä muutosta pitkään vaatinut Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) olivat tyytyväisiä päätökseen.[13]

Maaliskuussa 2019 eduskunta hyväksyi esityksen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevaksi laiksi. Uusi järjestelmä kaksinkertaisti säätiön asiakasmäärän.[14] Tammikuusta 2021 lähtien kaikki ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, yhteensä 270 000 ihmistä, ovat säätiön palveluiden piirissä.[15] Uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten terveyspalvelujen takaaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille opiskelupaikasta riippumatta.[12]

Säätiön valtuuskuntaan kuuluu 24–30 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) nimeävät kumpikin yhdeksän edustajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja YTHS:n henkilöstö nimeävät kukin yhden edustajan. Valtuuskunnan puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on kansanedustaja Hilkka Kemppi.[16]

YTHS:n hallitukseen kuuluu 6–12 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituspaikat on jyvitetty siten, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto valitsevat kumpikin hallitukseen kaksi jäsentä ja YTHS:n henkilöstö yhden jäsenen. Näiden lisäksi valtuuskunta voi nimittää enintään viisi jäsentä. Säätiön hallitus valitsee toimitusjohtajan ja johtavat toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on Tuomo Yli-Huttula.[16]

Vuoden 2021 alussa YTHS jakoi palvelunsa viiteen palvelualueeseen, jotka pohjautuvat sairaanhoidon erityisvastuualueisiin.[19] Kullakin palvelualueella toimii hallituksen nimeämä johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 6–8 muuta jäsentä. Johtokunta muun muassa päättää alueeseen kuuluvien palvelupisteiden määrän sekä tekee yhteistyötä alueen toimipiiriin kuuluvien korkeakoulujen, ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien, alueen julkisen terveydenhuollon ja muiden opiskelijan terveydenhuoltoon liittyvien tahojen kanssa.[16]