YIT

Ruotsalainen insinööritoimisto AB Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) avasi vuonna 1912 toimiston Helsinkiin. AIB kuitenkin vetäytyi Suomesta 1919 sisällissodan jälkeen. AIB:n Helsingin-toimiston jatkajaksi perustettiin suomalainen yritys Ab Allmänna Ingeniörsbyrån - Yleinen Insinööritoimisto Oy (YIT) vuonna 1920.[5]

YIT:stä kehittyi Suomen johtava vesilaitosten rakentaja 1920- ja 1930-luvuilla. Yhtiö laajensi myös muille rakentamisen aloille.[5] YIT aloitti kansainvälistymisensä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Projektivienti, maa- ja vesirakentaminen sekä urakointi suuntautuivat Neuvostoliittoon ja Lähi-itään.

YIT joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Pellonraivaus Oy osti pääosan YIT:n ja Insinööritoimisto Vesto Oy:n osakkeista, ja YIT:stä tuli sen tytäryhtiö. YIT ja Vesto jatkoivat kuitenkin liiketoimintaansa itsenäisesti. Koska pellonraivaus käsitti Pellonraivaus Oy:n toiminnasta enää vain murto-osan, vaihdettiin yhtiön nimeksi Perusyhtymä Oy vuonna 1968.[5][6]

Veston toiminta yhdistettiin YIT:hen 1986. Tätä ennen ne olivat olleet laajasti mukana harjoittamassa rakenusvientiä Neuvostoliittoon 1977–1982.[6] Perusyhtymä ja sen tytäryhtiö YIT yhdistettiin puolestaan YIT-Yhtymäksi vuonna 1987 sen jälkeen, kun Perusyhtymä oli ajautunut talousvaikeuksiin. Muutaman vuoden päästä Yhtymä pudotettiin nimestä pois.[5]

Helsingin pörssiin YIT listautui vuonna 1995. Myöhemmin yhtiö laajensi toimintaansa teollisuuden projekteihin ja kunnossapitoon sekä talotekniikkaan ostamalla suomalaisen Huber Oy:n ja ruotsalaisen Calor Ab:n. 1990-luvun lopulla YIT laajensi talonrakennustoimintaansa yritysostoilla Venäjällä. Vuonna 2003 YIT osti ABB:ltä kiinteistötekniset liiketoiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Laajentuminen jatkui vuosina 2008 ja 2010 Keski-Eurooppaan yritysostojen kautta.[6]

Kesäkuussa 2013 YIT Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi, rakennustoimintaan keskittyvään YIT:hen sekä uuteen, kiinteistöpalveluja tarjoavaan yhtiöön Caverion Oyj. Vanhan YIT:n toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski siirtyi Caverionin johtoon, kun taas varatoimitusjohtajasta Kari Kauniskankaasta tuli uuden YIT:n toimitusjohtaja.[7]

Kesäkuussa 2017 tiedotettiin Lemminkäisen sulautumisesta YIT:hen. Tulevan yhtiön liikevaihdoksi arvioitiin noin 3,4 miljardia euroa ja henkilöstömääräksi noin 10 000 työntekijää 11 eri maassa.[8] Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Lemminkäisen ja YIT:n yhdistymisen tammikuussa 2018, minkä jälkeen fuusio tapahtui virallisesti 1. helmikuuta.[9][10][11]

YIT myi asfalttiliiketoimintansa ruotsalaiselle Peabille kesällä 2019. Kaupan myötä Peabin palvelukseen siirtyi noin 1 700 työntekijää, joista valtaosa Suomessa. Toimintojen liikevaihto oli vuonna 2018 noin 572 miljoonaa euroa.[12]

Joulukuussa 2020 YIT:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Markku Moilanen.[13]

Huhtikuussa 2022 julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin YIT:n myyvän Venäjän liiketoimintansa Etalon Groupille.[14]

• Ragnar Kreuger 1925–1954
• Tauno Mäkinen 1964–1980[15]
• Kullervo Matikainen 1980–1984[16]
• Reino Hanhinen 1985–2005[17]
• Hannu Leinonen 2006–2008[18]
• Juhani Pitkäkoski 2008–2013[19]
• Kari Kauniskangas 2013–2020
• Antti Inkilä 2020–2021[20]
• Markku Moilanen 2021–2022[21]
• Heikki Vuorenmaa 2022–[2]

YIT:n rakentama vuonna 2014 valmistunut 13-kerroksinen Maailmanpylväs asuintornitalo Jyväskylässä.

YIT:n suurimmat osakkeenomistajat 30.11.2022:[22]

• Tercero Invest AB 11,68 %
• PNT Group Oy 7,25 %
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5,66 %
• Conficap Oy 4,21 %
• Pentti Heikki Oskari Dbo 3,86 %
• Forstén Noora Eva Johanna 2,41 %
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,34 %
• Antti Herlin (Holding Manutasin ja Security Tradingin kautta) 1,63 %
• Pentti Lauri Olli Samuel 1,61 %
• Fideles Oy 1,51 %

Hallintarekisteriin oli merkittynä 9,38 prosenttia osakkeista.[22]

• Herranen, Timo: Rohkeiden rakentajien vuosisata. YIT 1912–2012. YIT 2012. ISBN 978-951-37-6104-2.

• YIT Group
• YIT Suomi
• Perusyhtymä–YIT: osake- ja yhtiöhistoriaa Pörssitiedossa