Convair XF-92

Convair XF-92 on yhdysvaltalainen koetutkimuskone eli experimental-kone, jonka suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 1948. Convair alkoi suunnitella 1940-luvun lopulla deltasiipistä ylisoonista Convair XF-92 suihkuhävittäjää, johon nopeuteen koneen prototyyppi ei yltänyt. Se saavutti "vain" 1 000 km/h nopeuden, johon suunnilleen ylsi muiden muassa Lockheed F-80 Shooting Star.

XF-92A lennossa noin vuonna 1953.

Koneen kehitystyössä oli mukana Kolmannesta valtakunnasta sodan loputtua Yhdysvaltoihin operaatio Paperclipin mukana tuotu rakettihävittäjä Me 163:n kehittänyt professori Alexander Lippisch.[1]

Koneen suunnittelutyö aloitettiin uudelleen, kun huomattiin, ilmavirtauksen vastuksen suurella lentonopeudella pienentyvän, jos koneen runko muotoillaan "Coca-Cola -pullon" muotoiseksi. "Area rule" määritti koneisiin ampiaisvyötärön siiven kohdalle. Modifioitu prototyyppi ylitti äänennopeuden eli se saavutti Machin luvun=1 jopa nousulennossa.[1] Kone sai lopulta nimen F-102A Delta Dagger. Delta Dagger oli kaikkiaan kolmas taistelukone niin sanotussa Century Series -sarjassa.

Kehitysohjelman tutkimustuloksia käytettiin myöhemmin hyödyksi deltasiipisen ylisoonisen pommikoneen B-58 Hustler:in kehittelyssä.[1] Deltasiipisissä nopeissa koneissa oli suuri siiven nuolikulma. Toisaalta samaan aikaan (ensilento 1954, esitelty 1958) kehitettiin kaksinkertaisen äänennopeuden saavuttava hävittäjä Lockheed F-104 Starfighter, jossa on lyhyt mutta suorahko trapetsin muotoinen siipi, siinä siiven kärkiväli on kuitenkin hyvin pieni.[1] North American (XP-86) F-86 Sabre suunniteltiin aluksi suorasiipiseksi, mutta natsi-Saksan aikaisten tutkimustulosten tultua julki, se muutettiin 45 asteen nuolikulman omaavaksi nuolisiipiseksi.[2]