North American X-15

North American X-15 rakettilentokone on X-1-koneen ohella kuuluisin Yhdysvaltojen X-sarjan kokeellisista lentolaitteista. X-15 saavutti monia nopeus- ja korkeusennätyksiä 1960-luvun alussa ja keräsi paljon kokemuksia, joita käytettiin myöhemmissä lentokoneissa ja avaruussukkulan suunnittelussa.

X-15
X-15 lennon alkuvaiheessa.
X-15 lennon alkuvaiheessa.
Tyyppi koelentokone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja North American Aviation
Ensilento 8. kesäkuuta 1959
Esitelty 17. syyskuuta 1959
Poistettu käytöstä joulukuu 1970
Pääkäyttäjät USAF
NASA
Valmistusmäärä 3
X-15

X-15 -ohjelman aikana 13 lentoa saavutti Yhdysvaltojen 50 mailin, noin 80 kilometrin määritelmän avaruuslennon korkeudelle jolloin lentäjät saivat Yhdysvaltain ilmavoimilta astronautin statuksen. Näistä kaksi rikkoi myös FAI:n määrittelemän sadan kilometrin avaruuslennonrajan.

X-15 -koneita rakennettiin kolme kappaletta ja niillä lennettiin kaikkiaan 199 lentoa, joista ensimmäiset vuonna 1959 ja viimeinen 24. lokakuuta 1968. Kaksitoista koelentäjää ohjasi yksipaikkaista konetta, muun muassa Neil Armstrong (ensimmäinen kuukävelijä) ja avaruussukkula-ohjelmaan osallistunut Joe Engle.

Lennolla 191 15. marraskuuta 1967 koelentäjä Michael J. Adams kuoli X-15:n jouduttua pyörimisliikkeeseen ja hajottua ilmassa.

X-15 lähetettiin matkaan Boeing B-52 Stratofortress-pommittajan siiven alta noin 13 500 metrin korkeudessa ja 800 km/h nopeudessa.

23. elokuuta 2005 kahdeksasta X-15-koelentäjästä kolme, jotka eivät olleet aikoinaan sotilaslentäjiä, saivat siviiliastronautin siivet; NASAn sotilaslentäjätaustaiset lentäjät saivat astronautin siivet aselajiltaan. Huomionosoituksen saajat olivat eläkkeellä oleva NASAn lentäjä Bill Dana ja kuolleita John B. McKayta ja Joseph A. Walkeria edustaneet perheet.

Kone rakennettiin tutkimaan lentokonerakenteiden, materiaalien ja ohjainpintojen toimintaa hypersoonisilla nopeuksilla ja hyvin suurilla korkeuksilla. Lennot olivat lyhyitä ja kestivät vain noin 10 minuuttia kukin. Moottorivoimalla lentoa oli vain 85 sekuntia, jonka jälkeen kone liiti laskuun.[1]

Koneessa oli kaksi pudotettavaa polttoainesäiliötä siipien alapuolella rungon molemmin puolin. Säiliöihin mahtui yhteensä 6 120 kg polttoainetta.[2]

Tekniset tiedot

Lähde: lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&015.045000015,45 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.01200004,12 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&018.058000018,58 m²
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Thiokol LR-99 -rakettimoottori; &&&&&&&&&&&&0313.&&&&00313 kN

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&07274.&&&&007 274 km/h (Mach &&&&&&&&&&&&&&06.07200006,72)
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&&0450.&&&&00450 km tyypillisellä testilennolla
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&0107970.&&&&00107 970 m

Lähteet
  • Gatland, Kenneth: Avaruuslennot. Otava, Helsinki, 1968. Suom. Sakari Ahlbäck. Alkuteos englanniksi: The Pocket Encyclopedia of Spaceflight in Colour - Manned Spacecraft, 1967. Kuvitettu värikuvin. -ei isbn-numeroa- (s. 94–95, 144, 205–206)
  • Hirvonen, Pauli: MMM - Nuorten Ilmailukirja. Helsinki, Otava, 1961. Painettu Keuruulla. (s. 32) Mitä-Missä-Milloin vuositeossarjan teemallinen erikoispainos.

Viitteet
  1. Linda Shiner: X-15 Walkaround smithsonianmag.com. marraskuu 2007. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)
  2. Gatland, K., 1968: s. 95

    Kirjallisuutta
    • MMM 1960, Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen Vuosikirja 1960: s. 242
    • MMM 1961, Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen Vuosikirja 1961: s. 46 (Uutiskatsaus, elokuu 1960)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.