Wolfgang Falck

Falck syntyi 19. elokuuta 1910 Berliinissä. Hän meni lentäjäkoulutukseen vuonna 1932[1]. Hänen lentäjätovereihinsa koulutuksessa kuuluivat tulevat lentäjä-ässät Hannes Trautloft ja Günther Lützow. Vuonna 1933 Falck siirrettiin upseerikouluun, josta valmistuttuaan hänet ylennettiin luutnantiksi lokakuussa 1934. Vuonna 1936 hänestä tuli lentueenjohtaja ja yliluutnantti. Hän oli Claus von Stauffenbergin hyvä ystävä ja joutui tarkkailuun heinäkuun 20. päivän salaliiton jälkeen.

Falck otti osaa toisessa maailmansodassa ensin Puolan offensiiviin ja sitten Tanskan valtaukseen. Falck saavutti Puolassa Bf 110:llä kolme ilmavoittoa lentäessään Rynnäkköhävittäjärykmentti 76:n I lennostossa (I/ZG 76). [2]. Viimeisen seitsemännen ilmavoittonsa hän saavutti Tanskassa. Sen jälkeen kenraali Albert Kesselring komensi hänen yksikkönsä Saksaan muodostamaan yöhävittäjälentueen. Falckista tuli yöhävittäjärykmentti 1:n saks. Nachtjagdgeschwader 1 komentaja kesäkuussa 1940 ja saman vuoden lokakuussa hän ansaitsi ritariristin. Heinäkuussa 1943 hänet ylennettiin everstiksi ja siirrettiin ilmavoimien esikuntaan (saks. Oberkommando der Luftwaffe) Berliiniin, jossa hän vastasi Saksan ilmapuolustuksesta. Seuraavaksi hänet sijoitettiin Jagdfliegerführer Balkaniin Pancevoon kesäkuussa 1944 ja hänestä tuli ilmavoimien koulutuskeskusten johtaja. Maaliskuussa 1945 hän sai komentoonsa hävittäjiä Reininmaalla. Hän antautui yhdysvaltalaisille Baijerissa 3. toukokuuta 1945.

Sodan jälkeen Falck työskenteli liikemiehenä, maanviljelijänä ja Britannian armeijan siviiliupseerina. Hän myös työskenteli McDonnell Douglasille Yhdysvalloissa. Eläkevuotensa hän vietti Itävallassa. Hän kuoli vuonna 2007.

• Spick Mike: Luftwaffen hävittäjä-ässät. Koala-kustannus, 1999. ISBN 952-5186-07-5. (suomeksi)