William King-Noel

William King oli syntynyt tunnettuun englantilaiseen aatelissukuun, jolla oli vaikutusvaltaa niin poliittisesti, yhteiskunnallisesti kuin uskonnollisestikin.[2] Hän opiskeli Eton Collegessa ja Trinity Collegessa ja aloitti sen jälkeen diplomaattisen uran. Hänestä tuli Britannian Jooniansaarten edustajan George Nugent-Grenvillen avustaja. Kingin aika Jooniansaarilla jäi lyhyeksi, sillä hän palasi Englantiin hänen isänsä Peter Kingin kuoltua 1833.[3]

King tapasi keväällä 1835 Ada Byronin, jonka kanssa hän meni naimisiin heinäkuussa 1835.[2] Ada ja William King saivat ensimmäisen lapsensa, Adan isän, runoilija lordi Byronin mukaan nimetyn Byronin alkuvuodesta 1836. Seuraavana vuonna Kingit saivat tyttären, joka nimettiin Adan äitin lady Byronin mukaan Annabellaksi. Heidän kolmas lapsensa oli Ralphiksi nimetyn poika.[4]

Avioliiton ansiosta King sai avioehtona laajoja maa-alueita Midlandsista sekä poliittisia etuja. Hänen vaimonsa serkku oli pääministeri William Lamb. Paroni Kingistä tuli vuonna 1838 Lovelacen jaarli, ja vuonna 1840 hänet nimitettiin Surreyn lordiluutnatniksi, jona hän toimi aina kuolemaansa asti.[3] Royal Societyn jäseneksi King otettiin 1841.[1]

King käytti paljon aikaa ja rahaa arkkitehtonisiin projekteihinsa. Hän rakennutti muun muassa perheen East Horsleyssa sijainnutta kotia. Hän sai jopa tunnustusta, muun muassa vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyssä hänet palkittiin mitalilla tiilentekemisestä. Kingin vaimo Ada Lovelace kuoli vuonna 1852. King jatkoi omia rakennusurakoitaan tämänkin jälkeen.[3]

King meni uudestaan naimisiin vuonna 1865. Hän oli vuonna 1860 lisännyt sukunimeensä nimen Noel. Hänen toinen puolisonsa oli Jane Crawford Jenkins, jonka kanssa hän sai yhden pojan. King kuoli 1893, jolloin hänen aatelisarvonsa siirtyi elossa olleelle toiselle pojalleen Ralph King-Milbankelle.[3]

• Essinger, James: Adan algoritmi: Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. Suomentanut Kilpeläinen, Tapani. Tampere: Vastapaino, 2016. ISBN 978-951-768-544-3.