William Hyde Wollaston

William Hyde Wollaston FRS (6. elokuuta 1766 – 22. joulukuuta 1828) oli brittiläinen tiedemies, joka löysi alkuaine palladiumin vuonna 1802 sekä toisen platinametallin rodiumin vuonna 1804.[1]

Wollaston oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi auringon spektrissä tummia viivoja, jotka myöhemmin tunnetaan nimellä Fraunhoferin viivat.[2]

Wollastonista tuli Royal Societyn jäsen vuonna 1793 ja hän toimi lyhyesti sen puheenjohtajana vuonna 1820. Hän sai vuonna 1802 arvostetun Copley-mitalin, jota on jaettu yhtämittaisesti vuodesta 1731.

Wollastonille myönnettiin myös RS:n Royal Medal vuonna 1828. Hänen itsensä mukaan on nimetty vuodesta 1831 jaettu Wollaston-mitali. John Franklin nimesi vuonna 1821 hänen mukaansa Wollaston-järven Saskatchewanissa, Kanadassa. Myös mineraali wollastoniitti on nimetty hänen mukaansa[1].

Lähteet

Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 509. "William Hyde Wollaston (1766–1828)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 427. "Joseph von Fraunhofer (1787–1826)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.