William C. Durant

Billy syntyi yläluokkaiseen bostonilaiseen perheeseen, mm. hänen äitinsä isä, Henry H. Crapo, oli sahatavara- ja rautatiemagnaatti ja Michiganin osavaltion kuvernööri. Billy lopetti opiskelunsa high schoolissa kesken ja siirtyi työskentelemään isoisänsä puutavarayhtiössä. Vuonna 1886 hän perusti ystävänsä J. Dallas Dortin kanssa Flint Road Cart Company -nimisen yhtiön, joka kasvoi pienestä alusta suuryhtiöksi.[1] Vuonna 1895 parivaljakon liiketoiminta oli kasvanut koko Yhdysvallat kattavaksi ja tuolloin yhtiön nimeksi muutettiin Durant-Dort Carriage Company.[2] Yhtiö oli hevosajoneuvojen valmistajana markkinajohtaja Yhdysvalloissa ja vaunujen mantereenlaajuista myyntiä varten Durant kehitti modernin franchising-järjestelmän esiasteena toimineen edustajien verkoston. Kun hänestä vuonna 1904 tuli Buickin johtaja, hän nosti tämän "hevosettomia vaunuja" valmistaneen yhtiön menestyksen tielle opeilla, jotka hän oli saanut vaunujen valmistuksen ja myynnin parissa. Vuonna 1908 hän perusti General Motors -yhtiön, kaikkien ajoneuvojen komponentteja valmistaneiden yhtiöidensä holdingyhtiöksi. Hyvin nopealla tahdilla GM hankki omistukseensa Buickin rinnalle Oldsmobile-, Oakland ja Cadillac -automerkkejä valmistaneet yhtiöt.[3]

Alun perin Durant suhtautui autoihin hyvin vastahankaisesti, pitäen niitä meluisina, haisevina ja vaarallisina. Vuosisadan vaihteessa alkoi kuitenkin näyttämään siltä, että näillä hevosittomilla vaunuilla olisi olemassa tähänastista suurempaa kaupallista menestystä. Skottisyntyisen David Dunbar Buickin Michiganin Detroitiin perustama Buick Motor Company oli taloudellisesti huonossa jamassa. Buickilla oli kuitenkin hallussaan suunnittelemansa OHV-moottorin patentti. Buick Motor Companyn pelastajaksi tuli sijoittaja James H. Whiting (1842 – 1919), joka vuonna 1904 siirsi yhtiön kotikaupunkiinsa Michiganin Flintiin ja palkkasi sen johtoon William Durantin.[3]

Vuonna 1905 Durant vei Buickin automallin, joita oli siihen mennessä valmistettu kourallinen, New Yorkin autonäyttelyyn ja palasi sieltä mukanaan 1100:n auton tilaukset. Durant teki lujasti töitä ja vuoteen 1908 saavuttaessa Buick oli Yhdysvaltain eniten myyty automerkki, ohittaen aiemmin markkinoita hallinneet Fordin, Cadillacin ja Oldsmobilen. Vuonna 1907 Durant solmi 15-vuotisen yhteistyösopimuksen kanadalaisen liikemiehen ja hevosvaunuja valmistaneen McLaughlin Carriage Company of Canada Ltd:n johtajan Robert Samuel McLaughlinin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Kanadaan perustettiin McLaughlin Car Company of Canada, valmistamaan vuoden 1908 Buickin Malli F:n moottoreita ja voimansiirtolaitteita. Nämä myytäisiin Buickille omakustannehintaan. General Motors of Canada perustettiin 20. marraskuuta vuonna 1907. Durant perusti Detroitiin 16. syyskuuta 1908 General Motors Holding Companyn, Durantin vaihdettua Buick Motor Co:n osakkeita McLaughlin Car Co:n osakkeisiin. McLaughlin puolestaan vaihtoi omistamiaan Buickin osakkeita GM Holding Co:n osakkeiksi ja näin Robert Mclaughlinista tuli GM:n suurin osakkeenomistaja sekä johtokunnan jäsen. Durant alkoi aktiivisesti laajentaa General Motorsin toimintaa. Erilaisin osakejärjestelyin Durant yhdisti General Motorsin alaisuuteen Oldsmobilen vuonna 1908 ja vuonna 1909 Cadillacin ja Oaklandin josta myöhemmin tuli Pontiac. Kaikkiaan GM hankki omistukseensa parin vuoden aikana yli kaksikymmentä autoja valmistavaa ja niiden valmistusta tukevaa tehdasta.[4]

Vuonna 1910 Durant teki ostotarjouksen Ford Motor Companysta, mutta GM:n rahoituksesta vastanneet pankkiirit eivät antaneet enää tälle hankkeelle tukeaan. Yhtiön kassa oli tyhjä ja sen seurauksena pankkiireista muodostettu konsortio otti itselleen määräysvallan, pakottaen Durantin lähtemään pois yhtiöstä. Durant alkoi välittömästi rakentamaan uutta yhtiötä, ja hankki omistukseensa Little-automerkin valmistusoikeudet. Littlen oli tarkoitus kilpailla Fordin T-mallia vastaan. Durant halusi kuitenkin lisää ja nopeammin. Marraskuun 3. päivänä, vuonna 1911 hän perusti Buickin entisen kilpa-ajajan ja itseoppineen autonrakentaja Louis Chevrolet:n kanssa Chevrolet Motor Car Companyn. Durantilla ja Chevroletilla oli kuitenkin autoista ja yhtiöstä sen verran erilaiset näkemykset, että heidän tiensä erkanivat vuonna 1914, Durantin ostaessa liikekumppaninsa osuuden yhtiöstä. Durant yhdisti voimansa jälleen vanhan liikekumppaninsa McLaughlinin kanssa ja vuonna 1915 he perustivat Chevrolet Car Company of Canadan. Näiden yhtiöiden tuomien voittojen turvin Chevrolet pystyi ostamaan General Motorsin osake-enemmistön ja tätä kautta Billy Durant sai vuonna 1916 GM:n johtajanvakanssinsa takaisin.[5]

Durantin toisella johtajakaudella, vuosina 1916 – 1920, hän liitti Chevroletin osaksi General Motorsia. Hän myös hankki yhtiön omistukseen autokoreja valmistaneen Fisher Bodyn sekä kodinkoneita valmistaneen Guardian Frigerator Companyn, jolla oli mm. vuodelta 1916 kylmäkaapin patentti. Yhtiö tuli tunnetuksi Frigidaire-tavaramerkillään. Kahdenkymmenen vuoden takaisia kokemuksiaan vaunujen valmistamisen ajoilta hyödyntäen, Durant yhdisti erilaisia osia ja komponentteja valmistavia yhtiöitä, muodostaen näitä hallinoivan holding-yhtiö United Motors Companyn. Sen johtoon hän asetti Hyatt Roller Bearing Companyn johtajan Alfred P. Sloanin. UMC:n tyttäriä olivat mm. autoteollisuuden komponentteja valmistaneet Hyatt Roller Bearing Company (laakerit), New Departure Manufacturing (laakerit), Dayton Engineering Laboratories (myöhemmin Delco Electronics Corporation) (autosähkö), Harrison Radiator Corporation (jäähdyttimet), Jaxon Steel Products ja Perlman Rim. United Motors Co. oli alkuun itsenäinen yhtiö, toimittaen osia kaikille halukkaille ostajille, mutta vuonna 1918 se yhdistettiin suoraan GM:n alaisuuteen. Sloan nousi 1920-luvulla GM:n johtoon, hänen aikanaan GM:stä tuli maailman suurin ajoneuvojen valmistaja. Vuonna 1920 Durant joutui taas lähtemään yhiöstä, GM:n silloisen suuromistajan, kemianyhtiö DuPontin halutessa GM:n hallintaansa.[6]

Jouduttuaan jättämään luomansa yhtiön johtajan paikan jo toistamiseen, Billy Durant alkoi rakentaa imperiumiaan vielä kerran. Durant Motors rakennettiin Billy Durantin oppien mukaisesti yhtiöksi, jolla olisi General Motorsin tavoin tarjota auto useaan eri hintaluokkaan. Yhtiön merkkejä olivat Flint, Durant ja Star, joilla yhtiö kilpaili GM:n Buickia, Oldsmobilea, Oaklandia ja Chevroletia vastaan. William Durant hankki yhtiönsä omistukseen Connecticutin Bridgeportista kotoisin olleen, loistoautoja valmistaneen Locomobile Company of American konkurssipesän. Tämä hankinta loi Durant Motorsille mahdollisuuden kilpailla eksklusiivisten loistoautojen markkinoilla, Rolls-Royce- ja Pierce-Arrow -merkkejä vastaan. Durant Motorsilla oli läheiset suhteet Dort-, Frontenac- ja De Vaux-automerkkeihin. Star-nimellä valmistetut autot saivat vientiversioina nimen Rugby. Vuosina 1928 – 1931 yhtiö myi hyötyajoneuvoja Yhdysvaltain ja Kanadan markkina-alueilla Rugby Trucks -brändin alla. Lisäksi yhtiöllä oli suunnitelmat Princeton-nimellä valmistettavasta autosta, joka kilpailisi Packardia ja Cadillacia vastaan, sekä Eagle-merkistä, joka sijoittuisi halvimman Starin ja Durantin väliin. Kumpaakaan merkkiä ei kuitenkaan laitettu tuotantoon.[7]

Alkuaan Durant Motors menestyi hyvin, kiitos siitä kuuluu William Durantin luomalle usean merkin politiikalle ja General Motorsin johdossa hankitulle kokemukselle. Vuoden 1929 pörsiromahdus vähensi kuitenkin autojen myyntiä ja yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti. Koska autot eivät tehneet kauppaansa, myyntipisteitä jouduttiin sulkemaan ja Durant Motorsin markkinaosuus pieneni, näin kierre oli valmis. Viimeiset yhtiön valmistamat autot, jotka olivat Duranteja-merkkisiä, rullasivat linjalta vuonna 1931. Kanadan tytäryhtiö jatkoi vielä toimintaansa nimellä Durant Frontenac, mutta Durant-etuliite poistui käytöstä saman vuoden aikana.[7]

William Durantista oli 1920-luvulla tullut merkittävä peluri Wall Streetin osakepörsissä ja vuoden 1929 pörssiromahdus vei hänen henkilökohtaisen omaisuutensa täysin nollille. Durant Motorsin kaatumisen jälkeen William ja hänen järjestyksessä toinen vaimonsa asuivat Alfred Sloanin heille järjestämässä pienessä asunnossa. William Durant oli puilla paljailla ja toimi keilaradan hoitajana Flintissä. Vuonna 1942 William sai aivoinfarktin, joka invalidisoi hänet osittain. William Durant kuoli 18. päivänä maaliskuuta vuonna 1947 ja hänet on haudattu New York Cityn Bronxissa sijaitsevalle Woodlawn Cemetery -hautausmaalle.

• William C. Durant Video Presentation