Wilho Ilmari
Wilho Ilmari (vuoteen 1906 Sundberg; 24. huhtikuuta 1888 Kymi – 18. elokuuta 1983 Turku) oli suomalainen ohjaaja ja näyttelijä. Hän toimi myös Suomen Kansallisteatterin apulaisjohtajana ja Suomen Teatterikoulun rehtorina vuodesta 1942.[1][2] Ilmarin tunnetuimpia elokuvaohjauksia on Seitsemän veljestä (1939). Hän oli Suomen teatterinjohtaja- ja ohjaajaliiton puheenjohtaja vuodesta 1945.[2]
Wilho Ilmari | |
---|---|
Wilho Ilmari vuonna 1955. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. huhtikuuta 1888 Kymi |
Kuollut | 18. elokuuta 1983 (95 vuotta) Turku |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Ilmarille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1947. Teatterineuvoksen arvon hän sai 1951.[2]
Teatterit
Hän oli vuosina 1910–1919 teatterinjohtajana Kansan näyttämöllä, Turussa, Tampereella sekä kiertueteatterissa, 1937–1957 Kansallisteatterin ohjaaja ja 1947–1947 apulaisjohtaja, sekä 1959–1961 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin taiteellinen johtaja. Ilmari oli arvostettu Kiven ja Shakespearen tulkitsija.[2]
Filmografia
- Tukkijoella (1928)
- Kuriton sukupolvi (1937)
- Vieras mies tuli taloon (1938)
- Nummisuutarit (1938)
- Jumalan tuomio (1939)
- Seitsemän veljestä (1939)
- Oi, kallis Suomenmaa (1940)
- Yli rajan (1942)
- Hopeakihlajaiset (1942)
- Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950)
- Pitkäjärveläiset (1951)
Lähteet
- Korsberg, Hanna: Moderni Kansallinen. 3/2005. Ennen ja nyt – historian tietosanomat. Viitattu 25.10.2006.
- Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 1158. Otava 1968.
Aiheesta muualla
- Kalemaa, Kalevi: / Ilmari, Wilho (1888–1983). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Wilho Ilmari Elonetissä.
- Wilho Ilmari Internet Movie Databasessa. (englanniksi)