Willy Messerschmitt

Wilhelm Emil ”Willy” Messerschmitt (26. kesäkuuta 1898 – 15. syyskuuta 1978) oli saksalainen lentokonesuunnittelija. Messerschmittin suunnittelemat koneet muodostivat tärkeän osan Saksan ilmavoimien kalustosta toisen maailmansodan aikana.[1] Messerschmitt Bf 109 on yhä ilmailuhistorian eniten valmistettu hävittäjälentokone: mallia rakennettiin 35 000 kappaletta.

Messerschmitt M 17 -koneen replika (alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti rakennettu jäljennös)
Willy Messerschmitt
Messerschmitt Bf 109

Ensimmäisen purjelentokoneet

Messerschmitt syntyi Frankfurt am Mainissa. Hän tutustui nuorena Friedrich Harthiin, joka suunnitteli ja rakensi purjelentokoneita. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Harthin ollessa rintamalla Messerschmitt jatkoi hänen työtään S5-purjekoneen parissa, kunnes astui itse asepalvelukseen 1917. Sodan jälkeen he jatkoivat työtä yhdessä. Messerschmitt aloitti opinnot koneinsinööriksi Münchenin teknillisessä korkeakoulussa, ja Harth työskenteli BFW Bayerische Flugzeugwerke -lentokonetehtaassa. Vuonna 1921 lensi ensilentonsa ensimmäinen kokonaan Messerschmittin suunnittelema lentokone, purjekone S9.

Messerschmittin oma lentokonetehdas

Yhteistyö jatkui vuoteen 1923, jolloin Messerschmitt perusti Bambergiin lentokoneenrakennusyhtiön nimeltään Flugzeugbau Messerschmitt GmbH. Messerschmitt suunnitteli aluksi puurakenteisia purjelentokoneita. Ensimmäinen moottorikone oli puurakenteinen kaksipaikkainen Messerschmitt M 17. Vuonna 1925 tehdas sai ensimmäisen huomattavamman tilauksen: nelipaikkaisen kokometallisen syöttöliikennekoneen suunnittelun ja rakentamisen. Koneen ensilento oli jo seuraavana vuonna. Vuonna 1927 Willy Messerschmitt siirtyi BFW:n pääsuunnittelijaksi.

Messerschmitt Bf 110

Varustautumisen aika ja sota

Saksan varustautuminen laajensi tuotantoa 1930-luvulla nopeasti. Vuonna 1936 Messerschmitt voitti Bf 109 -suunnitelmalla Saksan ilmailuministeriön Reichsluftfahrtministeriumin kilpailun yksimoottorisen hävittäjäkoneen sopimuksesta. Vuonna 1938 BFW:stä muodostettiin Messerschmitt AG, ja Willy Messerschmitt nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Vuonna 1944 Messerschmittin yhtiössä toimi 45 000 työntekijää.

Sodanjälkeinen aika
Katettu kaksipaikkainen Messerschmitt-moottoripyörä

Sodan jälkeen Willy Messerschmitt tuomittiin vankilaan orjatyövoiman käytöstä Messerschmitt AG:n tehtailla sodan aikana. Kahden vuoden vankila-ajan jälkeen hän palasi yhtiön johtoon. Saksalta oli lentokoneteollisuus kielletty vuoteen 1955, jonka vuoksi tuotanto oli muutettava muuhun käyttöön. Messerschmitt AG valmisti muun muassa ompelukoneita, elementtitaloja ja pieniä katettuja moottoripyöriä.

Lentokonesuunnittelua Messerschmitt jatkoi 1952–1953 Espanjassa hallituksen Hispano Aviación -lentokonetehtaalle, suunnitellen Hispano HA200 -suihkukoneen.[2] Lentokoneiden valmistuskiellon poistuttua Messerschmitt AG aloitti Fiat G.91 -koneiden lisenssivalmistuksen Saksan ilmavoimille. Myöhemmin aloitettiin myös Lockheed F-104 Starfighter -hävittäjien tuotanto.

Useiden yritysliittymien kautta syntyi EWR Entwicklungsring Süd -yhtymän yhdessä Ludwig Bölkowin ja Ernst Heinkelin kanssa, ja myöhemmin MBB Messerschmitt-Bölkow-Blohm, nykyisin osa EADS-konsernia. Willy Messerschmitt toimi yhtiön johdossa vuoteen 1970. Hän kuoli Münchenissä 15. syyskuuta 1978.

Me 323 Gigant

Tunnetuimpia Messerschmittin suunnittelemia lentokoneita
  • Bf 108 Taifun, kevyt yksimoottorinen urheilu-, matkailu- ja yhteyskone.
  • Bf 109, eniten valmistettu hävittäjä kautta aikojen, muodosti alkuun Saksan ilmavoimien rungon toisen maailmansodan aikana. Eräs sen versio saavutti nopeuslennon maailmanennätyksen vuonna 1937.
  • Kaksimoottorinen Me 110 edusti raskaan hävittäjän konseptia, joka brittien hävittäjät kohdattuaan osoittautui epäonnistuneeksi. Konetta käytettiin kuitenkin vielä hyvällä menestyksellä muun muassa yöhävittäjänä. Valmistus jatkui sodan loppuun asti.
  • Me 323 Gigant, raskas kuusimoottorinen kuljetuskone.
  • Pystysuoraan nouseva ja laskeva VTOL-kone EWR VJ 101.
Messerschmitt Me 163 Komet
EWR VJ 101

Muita tehtaan konetyyppejä
  • Hydratsiinia polttoaineenaan käyttävä Messerschmitt Me 163 -rakettihävittäjä. Koneen oli suunnitellut Alexander Lippisch, joka oli myös delta-siiven kehittäjä.
  • Me 262 oli ensimmäinen palveluskäyttöön tullut suihkuhävittäjä. Kone osoittautui erittäin tehokkaaksi moottoriongelmien ratkettua.

Lähteet

Viitteet
  1. Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Messerschmitt, Willy”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 175. Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
  2. Hispano Aviacion HA200 World Heritage Air Museum. Arkistoitu 28.7.2018. Viitattu 28.7.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.