Wienerwald

Wienerwaldia rajoittavat Tonava ja sen sivujoet Triesting, Gölsen ja Traisen. Se sijaitsee pääasiassa Ala-Itävallan kahden hallintoalueen, Mostviertelin ja Industrieviertelin rajamailla, mutta ulottuu myös Wienin kaupungin alueelle. Sijaintinsa vuoksi se on Wienin ja sen tiheään asutun lähiseudun asukkaiden suosima ulkoilualue.[2]

Wienerwaldin korkein kohta on Schöpfl, joka on 893 metriä meren­pinnan yläpuolella.[1] Siellä sijaitsee Leopold Figlin mukaan nimetty observatorio. Huomattavia jokia Wiener­waldin alueella ovat Wien, Schwechat ja Triesting. Wiener­waldin koillis­kärjessä sijaitseva Leopoldsberg Tonavan varressa on samalla Alppien itäisin kohta.

Vaikka Wienerwald on suojeltu Unescon biosfäärialueena,[3] nykyisin sitä uhkaa Wienin kaupunkirakenteen hajoaminen ja kaupunkiasutuksen leviäminen alueelle. Jo 1800-luvulla Wienin kaupunki perusti sinne kaksi laajaa puistoa, Lainzer Tiergartenin ja Schwarzenbergparkin. Lainzer Tiergartenissa saattaa nähdä monia metsän eläimiä kuten villisikoja.[3] Lähellä Purkersdorfia noin 20 kilometriä Wienistä länteen on Sandsteinin luonnonsuojelualue.[3].[4] Alueella on myös useita luolia, joista tunnetuimpia on Drei­därrischen­höhle ("Kolmen mielipuolen luola").[3]

Laajojen metsien lisäksi Wienerwaldin alueella on myös useita pikku­kaupunkeja, ja alueella harjoitetaan viininviljelyä.[3]

Pappelstraße Wienin 14. kaupungin­osassa Penzingissä muodostaa rajan asuntoalueen ja Wienerwaldin metsien välillä.

Kosterneuburgin luostarin kirkko Wienerwaldissa

Wienerwaldin vuoret muodostavat siirtymävyöhykkeen Itä-Alppien ja Karpaattien välille, jotka Tonava ja eräät Wienin lähellä olevat tektoniset linjat erottavat toisistaan. Wienerwaldin pohjoisosa kuuluu Alppien hiekkakivivyöhykkeeseen, etelä­osa Pohjoisiin Kalkki­alppeihin. Idässä vuoriston laita on samalla terminen raja, joka geologisesti rajoittaa Wienin allasta.

Wienerwaldin pohjois­osien metsissä kasvaa kaikkialla pyökkejä, tammia ja valkopyökkiä, kun taas sen eteläosa on pää­asiassa havumetsää, jossa kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja pihtoja. Siellä sijaitsee myös Förhenbergen ("Mäntyvuorten") luonnonpuisto.

Wienerwaldissa on toden­näköisesti ollut asutusta 700-luvulta lähtien. Avaarien vaikutuksesta sinne asettui kansain­vaellus­ajan jälkeen slaavilaista väestöä, mikä mahdollisesti on vaikuttanut kylien nimiin kuten Döbling, Liesing ja Gablitz. Myöhemmin Wiener­wald oli ruhtinaiden metsästys­maata,[3] mutta 1500-luvulta lähtien siellä harjoitettiin metsänhoitoa. Vuodesta 1848 lähtien teollisuuden kehitys johti kasvavaan muutto­liikkeeseen alueelle. Vuonna 1870 esitettiin suunnitelma, jonka mukaan suurin osa metsästä olisi kaadettava, mutta se sai osakseen laajaa vastustusta, jossa Josef Schöffel oli yksi merkittävimmistä vaikuttajista.

Vuonna 1987 Wienin, Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltioiden kuvernöörit alle­kirjoittivat Wienerwald-julistusen alueen luonnon suojelemiseksi.

Elokuvanäyttelijä Hedy Lamarrin tuhka haudattiin hänen pyynnöstään Wienerwaldiin.[5]

Maailmankuuluksi Wienerwaldin on tehnyt varsinkin Johann Strauss nuoremman valssi Wienerwaldin tarinoita (Geschichten aus dem Wienerwald), samoin eräs Ödön von Horváthin näytelmä ja sen useat elokuva­sovitukset.

Wienerwaldin maisemien on myös väitetty innoittaneen Ludwig van Beethovenia hänen säveltäessään kuudennen sinfoniansa eli Pastoraalisinfonian, jota toisinaan on nimitetty myös Wienerwald-sinfoniaksi.[6]

• Itävallan luonnonsuojelualueet (Arkistoitu – Internet Archive)
• 360°x180° panoramamakuva Wienerwaldista (QuickTime tarvitaan) (Arkistoitu – Internet Archive)