Wat

Wat (thaiksi วัด) on muurein ympäröity rakennuskokonaisuus, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on hengellinen. "Wat" on johdettu palin kielen sanasta avasa tai sanskritin muodosta avasatha. Sanaa voidaan käyttää Laosissa, Kambodžassa ja Thaimaassa tavattavista buddhalaisista luostarikomplekseista, väljästi tulkittuna usein myös yksittäisistä temppelirakennuksista, vaikka watin vähimmäisvaatimus on kolmen hengen munkkiyhteisön olemassaolo.

Pohjoisthaimaalaisen Nanin Wat Phra That Chang Kham.
Wat Suan Thanin ubosot ja chedi
Sema-rajakivi, joka toimii siunatun ja maallisen alueen rajana.

Wat palvelee opinkappaleiden harjoittamisen lisäksi useita muitakin tehtäviä, kuten juhlallisuuksien (temppelijuhlat ngaan wat, hautajaiset ngaan sop[1]) pitopaikkana, buddhalaisen tutkimuksen keskuksena, yhteisön kokoontumispaikkana, kouluna, lasten- ja vanhainkotina[2] tai sairaalana. Kaakkois-Aasiassa wat löytyy lähes jokaisesta kylästä, ja suuremmissa niitä voi olla useita. Bangkokissa on 400, koko Thaimaassa yli 30 000[3] buddhalaista wattia. Lisäksi on 186[3] kuninkaallista wattia, jotka käyttävät nimessään etuliitettä rat, raja, racha. Watit, joissa säilytetään merkittäviä pyhäinjäännöksiä, käyttävät etuliitettä maha (Wat Mahathat).

Theravada-buddhalaisia watteja on perustettu buddhalaisen lähetystoiminnan nimissä ja uskovaisten varoilla myös Thaimaan ulkopuolelle. Ensimmäinen ulkothaimaalainen hengellinen keskus perustettiin 1975 Lontooseen, ja nykyään watteja on toistasataa ympäri maailman, joista 68 Yhdysvalloissa[4].

Käsitteitä

Wat käsittää useita eri rakennuksia, joilla on omat vakiintuneet käyttötarkoituksensa. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta watin alue jakautuu kahteen osaan, joita kutsutaan nimillä phutthawat (thaiksi เขถพุทธาวาส) ja sanghawat (thaiksi เขถสังฆวาส). Nämä alueet on erotettu toisistaan ja ulkomaailmasta muureilla.[3]

Phutthawat

Sisin muuri erottaa maallisen hengellisestä ja sisältää kaikkein pyhimmän ubosotin, joka on rakennettu siunatulle maalle ja ympäröity kahdeksalla rajakivellä, semalla (thaiksi สีมา).[3]

Phutthawatiin kuuluvat seuraavat rakennukset:

  • Chedi (thaiksi พระเจดีย์) - Buddhan pyhäinjäännösten pitopaikka tai korkea-arvoisten munkkien hauta, joka on kellon muotoinen ylös suippeneva torni
  • Prang (thaiksi พระปรางค์) - khmeriläisestä temppeliarkkitehtuurista lainattu chediä massiivisempi temppelitorni, jollaisia tapaa Ayutthayan ja varhaisen Rattanakosinin kauden wateissa, sisältää pyhäinjäännöksiä tai ylhäisön hautoja
  • Ubosot tai bot (thaiksi พระอุโบสถ, โบสถ์) - watin pyhin rakennus, jonne saavat astua vain munkit, vihkimyssali, reunustettu sema-rajakivillä; sanaa voidaan thaissa käyttää myös kristityistä kirkoista
  • Vihara tai viharn (thaiksi พระวิหาร) - muistuttaa ubosotia, mutta on avoin sanankuulijoille eikä sisällä sema-rajapyykkejä, käytetään kokoontumisiin
  • Ho trai (thaiksi หอไตร) - kirjasto, jossa säilytetään tripitakaa
  • Sala (thaiksi ศาลา) - yleiskäyttöinen katettu paviljonki
  • Sala kan prian (thaiksi ศาลาการเปรียญ) - sali, jossa munkit suorittavat opintojaan tai tutkintojaan
  • Ho rakhang (thaiksi หอระฆัง) - kellotorni
  • Ho klong (thaiksi หอกลอง) - rumputorni
  • Phra rabiang (thaiksi พระระเบียง) - pylväskäytävä
  • Lisäksi on vielä muita paikallisten vaatimusten mukaisia apurakennuksia, kuten krematorio tai koulu

Sanghawat

Sanghawat (thaiksi เขถสังฆวาส) on munkkien asuinalue, joka sijaitsee ulko-ja sisämuurin välisellä alueella.

Sanghawatiin kuuluu:

  • Kuti (thaiksi กุฎิ) - munkit elävät yksinään pienissä mökeissä, kuteissa, joista suurin on varattu apotille
  • Sanghawatissa voi olla myös kellotorni ho rakhang tai sala kan prian

Katso myös

Lähteet
  1. Joe Cummings, Richard Nebesky: Lonely Planet Travel Survival Kit - Thailand (sivu 66), 6. painos, Lonely planet Publications 1995, ISBN 0-86442-252-0
  2. René Gothoni, Mikael Tenzin Dönden: Bodhipuun juurella (sivu 119), Otava 1984, ISBN 951-1-07682-5
  3. Joshua Eliot (toim.): 1994 Thailand, Indochina & Burma Handbook (sivu 82), Trade & Travel Publications Ltd, 1993, ISBN 0-8442-9981-2
  4. Krishna, Buddha ja Kristus - kohtaamisia ja konfrontaatioita, Jaakko Mäkelän esitelmä Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 22.4.2004, haettu 13.4.2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Ensimmäinen thaimaalaisen buddhalaisuuden temppeli perustettiin Lontoossa vuonna 1975. Internet -sivujen mukaan rekisteröityjä Thaimaan buddhalaisuuden temppeleitä on Thaimaan ulkopuolella 108, näistä 68 Yhdysvalloissa.


Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.