Wassermannin koe

Wassermannin koe on vanhin kupan toteamiseksi käytetty seerumireaktio, jonka kehitti August von Wassermann. Sen perusteena on, että potilaan veriherassa olevat vasta-aineet reagoivat lehmän sydänlihasta uuttamalla valmistetun niin sanotun Wassermannin antigeenin kanssa. Samanlaisen reaktion voivat auttaa eräät muutkin taudit, kuten malaria, tuhkarokko, jotkut reumataudit ja mononukleoosi sekä isorokkorokotus.[1]

Lähteet
  1. Facta 2001, WSOY 1985, 17. osa, palsta 771
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.