Warcraft III: The Frozen Throne

Tarina alkaa sillä, kun vanginvartija Maiev Shadowsong jahtaa Illidan Stormragea, joka petti veljensä ja koko kansansa muuntautumalla demoniksi käytäen Gul'danin kallon voimia tappaakseen Archimonden kenraalin ja dreadlordien johtajan, Tichondriuksen. Kun hänen veljensä näki mitä Illidan oli tehnyt itselleen, tämä karkotti Illidanin ikuisiksi ajoiksi yöhaltioiden mailta. Ei kuitenkaan kulunut kauan, kun Illidan palasi kosto silmissään.

Illidan pakeni laivalla rikoutuneille saarille ja avasi Sargeraksen haudan apunaan käärmemäiset nagat, meren kansa. Maiev jahtasi Illidania ympäri Azerothia, kunnes lopulta Dalaranin raunioissa käydyssä taistelussa Sargeraksen haudasta löytynyt artefakti nimeltä Sargeraksen silmä tuhoutui. Illidan jäi vangiksi ja samalla paljastui että Maiev oli saanut Malfurion Stormragen Dalaranin taisteluun valheella, väittäen Tyranden kuolleen Illidanin takia.

Malfurion päästi veljensä vapaaksi huomatessaan Maievin petoksen vaimonsa kuoleman suhteen ja lähti tämän kanssa pelastamaan vaimoaan. Tyrande pelastui ja he päästivät Illidanin vapaaksi, joka pakeni Outlandiin, joka on jäännös Draenorista, örkkien alkuperäisestä kotimaasta. Illidan yritti paeta Kil'jaedenia, joka etsi häntä, koska tämä epäonnistui yrityksessään tuhota Lich-kuninkaan Jäätynyt valtaistuin Northrendissa. Illidan sai liitolaisekseen nuoren verihaltiaprinssi Kael'Thas Sunstriderin lupaamalla magiaa verihaltioiden olemassaolon säilyttämiseksi. Illidain valtasi verihaltioiden ja nagojen kanssa Mustan temppelin (Black Temple) ja kruunautti itsensä Outlandin ja siellä olevien örkkien ja demonien johtajaksi. Kil'jaeden ei kuitenkaan ollut hukannut Illidanin jälkiä, vaan ilmestyi tälle pian taistelujen jälkeen.

Illidan lupasi demonille menevänsä itse Northrendiin surmaamaan epäkuolleiden johtajan, Ner'zhulin, itse, eikä epäonnistuisi tällä kertaa. Samaan aikaan entinen ihmisprinssi ja ensimmäinen Lich-kuninkaan kuolonritareista, Arthas, teurasti viimeisiä Lordaeronin ihmisiä, mutta sitten Lich-kuningas kertoi telepaattisesti hänelle olevansa vaarassa. Arthas lähti kohti Northrendiä samalla, kun hänen voimansa vähenivät Ner'zhulin mukana. Arthaksen jälkeisessä Lordaeronissa syntyi sisällissota epäkuolleiden joukoissa, kun Sylvanas Windrunner johtamat Hylätyt ja demonilordien johtamat epäkuolleet taistelivat vallasta.

Lopulta yksi dreadlord, Varimathras, petti muut toverinsa jäädäkseen henkiin ja auttoi Sylvanaksen valtaan. Hylätyt asettuivat Tirisfalin raunioihin, kun muu Lordaeron pysyi ruton vallassa. Northrendissä Arthas yhdisti voimansa Anub'arakin, Azjol-Nerubin epäkuolleen kuninkaan, kanssa ja taistelivat reitinsä läpi Azjol-Nerubin jossa viimeiset Nerubianit koittivat voittaa Lich-kuninkaan lähettämät hämähäkkiensodassa kuolleet, nyt hänen palveluksessaan olevat nerubialaiset ja kryptapaholaiset (engl. Crypt Fiends). Northrendissa käydyssä kohtalokkaassa taistelussa Icecrown Citadelissa valtavat joukot kohtasivat toisensa. Illidan, verihaltiat ja nagat iskeytyivät kohti valtaistuinta puolustavia epäkuolleita, jotka olivat hätää kärsimässä. Taistelun tiimellyksessä Arthas tuli muiden epäkuolleiden apuun ja voitti lopulta ratkaisevassa kaksintaistelussa Illidanin, murskaten muiden vihollisten vastarinnan.

Arthas astui askelmat ylös Icecrownin ympärillä olevaa jäävuorta, kunnes saapui huipulle. Hänen edessään avautui Ner'zhulin jäinen vankila, jossa tämän sielu oli vangittuna legendaarisen kypäränsä ja rintapanssarinsa kera. Ner'zhul puhui Arthasille antaen hänelle viimeisen käskyn näin: "Palauta miekka. Sulje ympyrä. Vapauta minut tästä vankilasta!". Arthas iski jään murskaksi miekallaan Frostmournella ja asetti Lich-kuninkaan kypärän ja rintapanssarin yllensä. Tällöin Arthasin ja Ner'zhulin henget yhdistyivät, muodostaen heistä uuden Lich-kuninkaan, kuten Ner'zhul oli suunnitellutkin jo vuosikymmeniä. Uusi Lich-kuningas alkoi Jäätyneeltä Valtaistuimelta valmistella uutta hyökkäystä koko Azerothiin. Ja edelleenkin hänen päässään, ja ehkä muuallakin kaikuvat sanat: "Nyt, me olemme yhtä!".

The Frozen Throne -lisäosassa örkkien sivukampanja on erossa muusta pelistä. Tarina on samantyylinen tietokokoneroolipelin tunto, kuin Blizzardin toisessa menestyspelissä, Diablossa. Tarinan päähahmona on Rexxar-niminen petomestari, joka auttaa Laumaa suojelemaan sen uutta kotia, Durotaria, erilaisilta vihollisilta. Örkkien sivutarina luotiin siksi, että pelin tekijät eivät löytäneet örkeille sopivaa tarinaa, joka sopisi The Frozen Thronen päätarinaan.

Kalimdorin villissä luonnossa, Rexxar (ja hänen uskollinen karhunsa Misha) tapaa örkkien viestinviejän, jonka kimppuun hyökätään. Viestinviejä haavoittuu kuolettavasti, mutta antaa viestinsä Rexxarille juuri ennen kuolemaansa. Rexxar antaa viestin Thrallille, Lauman sotapäällikölle. Rexxar viipyy Orgrimmarin kaupungissa jonkin aikaa, tehden erilaisia palveluksia Laumalle ansaitakseen itselleen majapaikan. Lopulta hän saa selville, että ihmisiä on saapunut Durotarin alueelle sota mielessään. Ihmisjohtaja Jaina Proudmooren isä, suuramiraali Daelin Proudmoore, on ottanut tyttärensä hallinnassa olevat Theramoren saaret omaan hallintaansa ja sen sotajoukot omikseen, jotta voisi vihdoinkin tuhota örkit. Rexxar alkaa kerätä erilaisia liittolaisia Laumalle, joista osa on tuttuja jo Toisen sodan ajalta, ja toiset täysin uusia. Rexxar suuntaa Theramoren pääsaarelle päättämään Laumaa uhkaavan uhan. Amiraali tapetaan, ja örkit lähtevät saarelta rauhassa, jättäen saaret jälleen Jainan haltuun. Mutta rauha Lauman ja Liittouman välillä näyttäisi olevan ikuisesti rikki taistelun myötä... ainakin Deathwingin paluuseen asti.