Walter Frentz

Walter Frentz (21. elokuuta 1907 Heibronn – 6. heinäkuuta 2004 Überlingen) oli saksalainen valokuvaaja ja kameramies, joka oli natsi-Saksan valtakaudella Adolf Hitlerin suosikkikuvaaja.[1]

Frentz kuvaamassa Riefenstahlin kanssa.

Frentz tutustui opiskeluaikoinaan Berliinissä Albert Speeriin, josta myöhemmin tuli Hitlerin arkkitehti. Frentz aloitti kuvaamisen vuonna 1931 ja tapasi Speerin kautta ohjaaja Leni Riefenstahlin. Frentz oli mukana kuvaajana Riefenstahlin dokumenteilla Der Sieg der Glaubens (1933), Tahdon riemuvoitto (1934) sekä Olympia (1938). Frentz kuvasi Saksan kansallissosialistiselle työväenpuolueelle myös saksalaisia työläisiä ihannoivan dokumentin Haende am Werk.

Töiden vähyyden takia Frentz liittyi Luftwaffeen vuonna 1938 ja oli kameramiehenä kun Hitler liitti Itävallan Saksaan. Vuonna 1941 Frentz alkoi työskennellä (jälleen Speerin suosituksesta) Hitlerin Wolfsschanzessa ja hän kuului natsijohtajien lähipiiriin aina sodan päätöshetkille saakka. Hän oli tiettävästi silminnäkijänä muun muassa Minskin partisaanien verilöylyssä matkustaessaan SS-johtaja Heinrich Himmlerin kanssa[1]. Frentz itse ei koskaan kuulunut kansallissosialistiseen puolueeseen.

Maaliskuussa 1945 Frentz otti Hitleristä viimeiset kuvat ennen diktaattorin 30. huhtikuuta Führerbunkerissa tapahtunutta itsemurhaa. Näissä kuvissa sairaanoloinen Hitler kannusti Volksturmin lapsisotilaita. Frentz itse poistui Berliinistä 25. huhtikuuta yhdellä viimeisistä lentokoneista. Natsiupseerit pidättivät hänet Hitlerin asunnolla Obersalzbergissa Baijerin Alpeilla ja osa hänen valokuvakokoelmastaan takavarikoitiin.[2] [1]

Frentz vietti sodan jälkeen joitakin kuukausia yhdysvaltalaisten joukkojen vankileirillä Hammelburgissa. Vuonna 1953 hän oli kuvaajana dokumentissa 5000 Jahre Ägypten ja oli myös virallisena kuvaajana Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.[2]

Vuonna 1992 Jürgen Stumpfhaus ohjasi Frentzistä kertovan dokumentin Das Auge des Kameramannes.