WSP Finland

WSP Finland syntyi alkuvuonna 2007, kun WSP LT-Konsultit ja WSP Suunnittelukortes yhdistyivät.[5] Yksi sen ensimmäisiä isoja projekteja oli Kehäradan ratasuunnitelman teko yhdessä Pöyry Infra Oy:n kanssa.[6] Vuonna 2009 yhteistyö jatkui Kehäradan avoratasuunnittelun merkeissä.[7] Yhtiön muita hankkeita 2000-luvulla olivat Eduskuntatalon lisärakennus, Finnforestin puurakenteinen pääkonttori, Pauligin Vuosaaren paahtimo ja Kolmiosairaala. Yritys oli myös suunnittelemassa Länsimetroa, Kirkkonummi–Kivenlahti-moottoritietä ja Espoo–Lohja–Salo-ratayhteyttä.[8]

Vuonna 2010 WSP Finlandilla oli 370 työntekijää Helsingissä, Oulussa, Järvenpäässä, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.[8]

Tammikuussa 2011 alkoi toimia uusi WSP Finland Oy, johon oli yhdistetty WSP:n Suomessa toimineet yhtiöt[9]:

• WSP Finland, joka oli vastannut rakennus- ja energiasektorin suunnittelusta ja
• WSP Environmental, joka oli keskittynyt energia- ja ympäristökonsultointiin.

Yrityksellä oli 350 työntekijää Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä[10] ja sitä työllistivät muun muassa seurakuntien tilaamat kirkkojen kuntotutkimukset[11], silta- ja valtatiesuunnittelu Vietnamissa[12] ja maailman suurimpiin kuuluvien kiertopetikattiloiden rakenteiden suunnittelu eteläkorealaiseen Samcheok Green Power -voimalaitokseen.[10]

Vuonna 2012 WSP Finland suunnitteli ja toteutti mahdollisimman vähän tilaa vieviä ulkojäteastioita yhteistyössä Puuha Groupin ja Omnia-ammattiopiston kanssa.[13]. WSP Finland voitti Nourish! -ehdotuksellaan Sipoon kunnan, Suomen Arkkitehtiliitto Safan ja Aalto-yliopiston järjestämän kilpailun, jossa haettiin suuntaa Sipoossa olevan Sibbesborgin alueen rakentamiseen. Kilpailuun toivottiin ratkaisuja Söderkullan ympäristöön rakennettavaan kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntaan, johon tulisi 70 000 – 100 000 asukasta. WSP:n ehdotus perustui kaupunkikyliin, jotka muodostivat verkoston Sibben ja Borgin kaksoiskeskustan ympärille. Palvelut oli sijoitettu tiiviille alueelle, asuminen pääosin rivi- ja pienkerrostaloihin.[14] Yhtiön liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa.[15]

Vuonna 2016 WSP osti jyväskyläläisen PTS Kiinteistötekniikka Oy:n, joka oli erikoistunut rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijapalveluihin. Se tarjosi rakennus- ja kiinteistöalan rakennuttamisen tehtäviä, valvonta- ja työmaapalvelua sekä rakennus- ja sisäilmatutkimusta ja omisti rakennus- ja sisäilmalaboratorio RSLab Oy:n. Yhtiö työllisti 18 työntekijää.[4] WSP:n oli vastuussa vuonna 2016 valmistuneessa Eduskuntatalon peruskorjaushankkeessa rakennesuunnittelusta.[16]

Vuonna 2017 WSP Finland teki kahdeksan kauppakamarin tilaaman[17] liikenneselvityksen, jonka mukaan pääteitä ja kantateitä tulisi korjata nykyistä ripeämmin.[18]

Vuonna 2018 WSP osti espoolaisen Trafix Oy:n, joka työllisti yli 40 henkilöä ja tarjosi liikennealan suunnittelu-, projekti- ja asiantuntijapalveluita.[19] WSP osti myös suunnittelu- ja rakennuttamispalveluyritys ISS Palvelut -konserniin kuuluvan ISS Prokon ja sen omistaman ISS Suunnittelupalvelut. ISS Prokolla oli 140 työntekijää ja se toimi Turussa, Vaasassa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Joensuussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. ISS Proko tarjosi rakennuttamisen, valvonnan, rakennusten arviointien ja tutkimuksen sekä laboratorioalan palveluita. Aiemmin WSP:llä oli työskennellyt noin 40 rakennuttamisen osaajaa.[20]

Vuonna 2019 WSP Finland oli mukana Liikennevirasto Väylän projektissa, jossa toteutettiin ekosysteemihotelleiksi kutsuttuja ympäristöjä.[21] Marraskuussa WSP:n, L-arkkitehtien ja Nomaji Maisema -arkkitehtien yhteinen ehdotus voitti Helsingin kaupungin järjestämän Junatien suunnittelukilpailun.[22]

Vuonna 2020 Destia, Sweco ja WSP Finland valittiin toteuttamaan Kalasataman raitiotietä ja katualueita Kalasatamasta Pasilaan -hankkeesssa.[23] Lokakuussa WSP voitti ideakilpailun, jossa etsittiin taidetta Jyväskylässä sijaitsevaan Lutakonpuistoon. Kaksiosainen Veden liike -teos muodostuu sadepilvi-installaatiosta ja veden kiertokulku -radasta.[24]

Huhtikuussa 2021 WSP kertoi ostaneensa Golderin. 7000 ihmistä ympäri maailma työllistänyt Golder oli erikoistunut geo- ja ympäristökonsultointiin, Suomessa sillä oli viitisenkymmentä työntekijää.[25] Toukokuussa WSP:n ja Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy voittivat ehdotuksellaan Lahden Aleksanterinkadun sillan suunnittelukilpailun.[26]

WSP Finlandilla on vahvaa osaamista muun muassa vinoköysisilloista. Sillä on ollut siltaprojekteja Suomen lisäksi myös Euroopassa, Kiinassa, Venäjällä ja Vietnamissa. Vuonna 2013 WSP:llä oli Suomessa noin 40 silta-alan osaajaa.[15]

Yrityksen suunnittelemia siltoja ovat muun muassa

• Rovaniemen Jätkänkynttilä-silta, joka oli Suomen ensimmäinen tieliikenteen vinoköysisilta[15]
• Helsingin Kruunusillat[31] [32]
• Ruoholahden ja Jätkäsaaren välinen Crusellinsilta, [15]
• Turun uusi Myllysillan[33]
• Tampereen Laukonsilta[15]
• vuonna 2005 valmistunut vietnamilainen Hai Phongin Binh-silta, [15]
• vuonna 2013 Keski-Vietnamin Da Nangiin valmistunut Tran Thi Ly -silta[15]
• kaksi kilometriä pitkä Cao Lanh -silta Etelä-Vietnamissa,[34]
• Intiassa sijaitseva maailman korkein rautatiesilta, joka sijaitsee 320 metriä Chenab-joen yläpuolella[15]