WAAS

WAAS eli Wide Area Augmentation System on Yhdysvaltain GPS-paikannussatelliitteja tukeva mittaus- ja tiedonvälitysjärjestelmä, joka lisää paikannustarkkuutta ja valvoo GPS:n paikannussignaalin eheyttä ilmailun tarpeisiin. WAAS:n merkittävin sovellus on, että sillä saadaan toteutettua toiminnallisesti periaatteessa ILS-lähestymistä vastaava, pystyopastuksellinen ns. LPV-lähestyminen ilman maalaitteita. Lähestymisminimit vastaavat lähes täysin kategorian 1 ILS-lähestymisminimeitä, mutta toistaiseksi LPV:tä ei kuitenkaan luokitella tarkkuuslähestymiseksi, koska tarkkuuslähestyminen edellyttää, että koneen korkeus määritellään ulkopuolisten signaalien avulla, eikä pelkästään koneessa itsessään olevan GPS-vastaanottimen avulla, eikä opastuksen tarkkuutta voida myöskään taata kuten ILS:ssä.[1] Koska LPV ja ILS ovat lentäjän näkökulmasta lähes identtisiä menetelmiä, useat ilmailuviranomaiset sallivat ILS:n korvaamisen LPV:llä tarkastuslennoilla, jos koesuorituksena on kategorian 1 ILS-lähestyminen ja ratkaisukorkeus ei ylitä 200 jalkaa.[1] Suomen toistaiseksi ainoat LPV-lähestymismenetelmät ovat käytössä valikoiduilla maakuntalentoasemilla.[2] Eurooppa on ollut LPV:n käyttöönotossa huomattavasti Amerikkaa jäljessä, sillä ensimmäiset LPV-lähestymismenetelmät julkaistiin Yhdysvalloissa jo vuonna 2009. Nykyään niitä on siellä käytössä jo enemmän kuin kategorian 1 ILS-menetelmiä, eikä uusia kategorian 1 ILS-asennuksia lähtökohtaisesti enää tehdä. Nykymuotoinen LPV ei mahdollista matalan näkyvyyden lähestymisiä, joten LPV-laitteita asennetaan harvoin liikennekoneisiin. Tästä syystä ILS-laitteet eivät toistaiseksi ole poistumassa kaupallisen liikenteen lentoasemilta.[3][4]

WAAS-logo.
WAAS-järjestelmän yleiskaavio.

WAAS:n eurooppalainen vastine on EGNOS ja sen SBAS-toiminnallisuus. Kumpikin järjestelmä mittaa alueellisilla maa-asemilla (WAASin kohdalla ne sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa ja EGNOSin kohdalla EU-alueella) GPS:n antaman paikannustarkkuuden, maa-asemien tieto paikannuksen epätarkkuudesta maa-asemilla välitetään lentokoneille lähettämällä korjaustieto WAAS-keskusasemalta muutamille geostationaarisille tietoliikennesatelliiteille, jotka lähettävät tiedon lentokoneille. Täten WAASin käyttö vaatii paikantimen, joka pystyy vastaanottamaan tietoliikennesatelliitin lähetyksen. Suomen suuremmista lentoasemista täysimittaiset LPV-menetelmät otetaan ensimmäisenä käyttöön Tampere-Pirkkalassa elokuussa 2022 (aiemmat ovat olleet teoreettiselta vähimmäistarkkuudeltaan huonompia SBAS APV-menetelmiä).[5] WAAS-vastaanottimia on käytössä myös veneilyssä.

Tyypillinen WAAS-palvelualue. Tummanpunainen merkitsee parasta WAAS-kattavuutta.

Lähteet

  1. Localiser Performance with Vertical Guidance (LPV) SKYbrary Aviation Safety. 27.9.2021. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
  2. ESSP and SEINÄJOKI Airport have signed an EGNOS Working Agreement for Finland | ESSP-SAS www.essp-sas.eu. Viitattu 4.1.2022.
  3. Stephen Pope: Avionics Update: FAA planning first LPV approach procedures Aviation International News. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  4. Mattis, James N., Chao, Elaine L., Duke, Elaine C., United States. Dept. of Defense, United States. Dept. of Homeland Security, United States. Dept. of Transportation: 2017 Federal Radionavigation Plan.. US DHS, 2017. Artikkelin verkkoversio. English
  5. aic a 2022 ais.fi.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.