Vuvuzela

Vuvuzela (tswanaksi lepatata), jota kutsutaan myös stadiontorveksi, on muovinen, noin metrin pituinen ja värikäs puhallinsoitin. Se on hyvin suosittu Etelä-Afrikassa jalkapallofanien keskuudessa, ja se symboloi maan urheilukulttuuria. Sen nimen alkuperä on epäselvä, mutta arvellaan, että se pohjautuu zulun kielen sanoista "tuottaa ääntä". Vuvu merkitsee kadunkielellä suihkua.[1]

Muovinen vuvuzela
Vuvuzelan ääni
Lyhyt vuvuzela soittaa B-nuottia.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Alkuperä

Saman tyyppistä muovista torvea tai trumpettia on käytetty Meksikon stadioneilla 1970-luvulta asti.[2] Alun perin tinasta valmistettuna siitä tuli 1990-luvulla suosittu erityisesti Etelä-Afrikassa. Englantilaisen Daily Mirror -lehden mukaan[3] Freddie Maake[4] kehitteli ensimmäisen alumiinisen version vuvuzelasta jo vuonna 1965 syntymäpäivälahjaksi saamansa polkupyörän äänitorvesta. Torvi kuitenkin kiellettiin mahdollisena vaarallisena aseena, joten hän etsi muovitehtaan, joka voisi valmistaa niitä.[5]

Vuonna 2001 eteläafrikkalainen Masincedane Sport -yhtiö alkoi valmistaa soittimia massatuotantona muovista.[1][6]

Vuvuzelojen on väitetty perustuvan kudu-antiloopin sarvista tehtyihin instrumentteihin, mutta tieto on osoittautunut vääräksi.[7]

Ääni

Muovisen Vuvuzelan taajuuskäyrä.

Vuvuzela vaatii voimia huulilta ja keuhkoilta ja tuottaa ääniä, jotka muistuttavat sumusireenin tai elefantin ääntä.[8]

Soittimen äänenvoimakkuudeksi torven suulla on mitattu 131 dB(A) ja kahden metrin päässä 113 dB(A).[9] Valmistaja onkin tuonut markkinoille muunnellulla suukappaleella varustetun mallin, jonka väitetään vähentävän voimakkuutta 20 dB(A).[10]

Jatkuva yli 100 dB melu voi vaurioittaa suojaamatonta kuuloa jo 15 minuutissa.[11]

Keskustelu Etelä-Afrikan jalkapallokisoissa 2010

Vuvuzelan käytöstä on keskusteltu, ja joillakin stadioneilla niiden käyttö on kielletty kokonaan.[12] Haitallisinta soittimessa on sen meluisa ja ampiaisparvea muistuttava ääni, joka häiritsee pelaajia ja valmentajia, jotka koettavat keskittyä otteluun.[13] Etelä-Afrikan MM-kisojen esiturnauksen aikana soittimet olivat sallittuja, ja järjestäjät pohtivat, pitäisikö ne kieltää vuoden 2010 MM-kisoissa.[14] Esiturnauksessa yleisössä oli kuitenkin suurimmalta osalta eteläafrikkalaisia, ja koska varsinaisessa turnauksessa arvioitiin olevan huomattavasti vähemmän vuvuzelan käyttäjiä, niiden käyttö päätettiin sallia.[15]

Kieltoa harkittiin uudestaan, kun jalkapallon MM-otteluiden alettua tuli ilmeiseksi, että pelaajat eivät kuulleet toisiaan ja koska torvia soitettiin myös stadionien ulkopuolella, melu häiritsi myös vapaalla olevien pelaajien keskittymistä. Myös television katsojat kuulivat enimmäkseen vain vuvuzelan äänen. Mahdollisen kiellon tullessa tilalle tarjottiin jo apartheidin aikana suosittua laulamista.[16]

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kuitenkin linjasi muutama päivä MM-kisojen alettua 14.6.2010, ettei afrikkalaiseen jalkapallokulttuurin elimellisesti kuuluvien torvien käyttöä tulla kieltämään kisakatsomoissa.[17]

Äänen vaimennus

Yle vaimensi lähetyksissään torvien ääntä äänimiksauksen avulla.[17] Myös Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC etsi meluun omaa ratkaisuaan. Jatkossa BBC aikoo mahdollisesti vaimentaa vuvuzelat jo lähetysvaiheessa. Myös jos omassa vastaanottolaitteistossa on tarpeeksi hienostuneita äänenkorjauslaitteita, joilla voi korostaa tai vaimentaa tarkkoja taajuuksia, apu voi löytyä niistä. Vuvuzelan perustaajuudeksi on mitattu b-nuotti, jonka värähtelytaajuus on 233 Hz. Paras tulos saadaan, kun vaimennetaan kyseinen taajuus sekä sen yläsävelsarjan toinen (466 Hz) ja neljäs (932 Hz) sävel.[18][19]

Muiden lajien järjestäjien kannanottoja

Wimbledonin tennisturnauksen katsomoon vuvuzela-torvia ei saa tuoda. “Meillä on lista kielletyistä esineistä. Räikät, vuvuzelat ja muut torvet menevät tähän kategoriaan“, järjestäjät tiedottavat. Kriketissä torvia ei aiota kieltää ennen kuin niistä aiheutuu ongelmia.[20]

Etelä-Afrikan rugbyliitto ei salli vuvuzela-torvia otteluihinsa. Kun Etelä-Afrikka kohtasi Ranskan Kapkaupungissa 12.6.2010, kaikki vuvuzelat kerättiin portilla katsojilta pois.[21]

Vuvuzelan ääntä ei kuulla Suomen pesäpallopaikkakuntien pelikentillä. Pesäpalloliitto on kieltänyt kovaäänisen torven käytön pesäpallo-otteluissa. Vuvuzelan kova ääni voisi häiritä ottelun kulkua, erityisesti väärien huutamista ja kuulemista. [22]

Moni jalkapallon Englannin Valioliigan pelaajoukkue on kieltänyt vuvuzela-torvet kotiotteluissaan. [23]

FIFA kielsi vuvuzelat vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskisoista Brasiliassa.[24]

Vertailu

Fanisoittimien äänenvoimakkuuksia[Aviite 1]
SijaSoitindB (A)
1 Vuvuzela127 dB (A)
2 Paineilmatorvi123,6 dB (A)
3 Samba-rumpu122,2 dB (A)
4 Erotuomarin pilli121,8 dB (A)
5 2 fania laulaa121,6 dB (A)
6 Kaasutorvi121,4 dB (A)
7 Lehmänkello114,9 dB (A)
8 Jänisräikkä108,2 dB (A)
9 Puhallettava Fani-tikku[Aviite 2]99,1 dB (A)
10 Caxirola80 dB (A)[Aviite 3]
  1. Vuvuzelan ja muiden fanisoittimien vaarallisuus kuulolle (englanniksi) Viitattu 17.6.2010
  2. Yksi monista myyjistä
  3. Sound Power Levels of the Caxirola and Different Types of Caxixis[vanhentunut linkki]

Vuvuzelan käyttö musiikissa

Vuvuzelan käyttö taidemusiikissa on vähäistä. Yksi harvoja soittimelle tehtyjä sävellyksiä on Timo Kiiskisen barokkityylinen kaksoiskonsertto C-duuri vuvuzelalle, uruille (vaihtoehtoisesti cembalolle) ja jousiorkesterille; teoksen urkuversio sai ensiesityksensä 21.10.2010 Sibelius-akatemian Urkusalissa Helsingissä ja cembaloversio 19.12.2010 Pro Puu -galleriassa Lahdessa.[25][26]

Lähteet

  1. Vuvuzela: SA football's beautiful noise SouthAfrica.info. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  2. Vuvuzelas: made in Tepis 15. kesäkuuta 2010. Milenio Diario. Viitattu 17. kesäkuuta 2010. (espanjaksi)
  3. Vuvuzela inventor blowing his own trumpet - but won't make a penny mirror.co.uk. Viitattu 17.6.2010. (englanniksi)
  4. Nyt puhuu vuvuzelan keksijä mtv3.fi. 15. kesäkuuta. Viitattu 17.6.2010.
  5. 8, 2010-vuvuzela-creator-blown-off Vuvuzela Creator Blown Off 8. tammikuuta 2010. Mail & Guardian.
  6. The Boogieblast Vuvuzela boogieblast.co.za. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  7. The Real Vuvuzela Story blatant.co.za. 19. kesäkuuta 2009. Arkistoitu 15.6.2010. Viitattu 17.6.2010.
  8. V is for Vuvuzela FIFA. Arkistoitu 10.5.2010. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  9. Football match spectator sound exposure and effect on hearing: A pretest-post-test study April 2010. SAMJ: South African Medical Journal.
  10. New vuvuzelas turn down volume Viitattu 14.6.2010
  11. Terveyskirjasto.fi: Meluvammat;Taulukko 3. Suurimmat sallitut oleskeluajat eri melutasoissa päivää kohti. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Jon Qwelane: 'Ban the Vuvuzela' News24. Arkistoitu 15.11.2005. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  13. Chris Makhaye: Blasts of joy as vuvuzelas unbanned 13.7.2008. IOL. (englanniksi)
  14. Fifa gives Vuvuzelas thumbs up news24. Arkistoitu 6.8.2009. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  15. FIFA give vuvuzela green light for World Cup Soccernet. Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 18.7.2009. (englanniksi)
  16. Vuvuzela-torvet saatetaan kieltää sittenkin (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.6.2010
  17. Yle vaimentaa vuvuzelat lähetyksissään (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.6.2010
  18. BBC etsii äänenvaimentajaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. http://www.techlib.com/reference/musical_note_frequencies.htm
  20. Vuvuzela-torvet kiellettiin Wimbledonissa viitattu 17.6.2010
  21. Vuvuzela-kielto rugby-stadionille. Viitattu 20.6.2010
  22. http://yle.fi/alueet/oulu/2010/07/vuvuzela_julistettiin_pannaan_pesapallo-otteluissa_1835111.html%5Bvanhentunut+linkki%5D Vuvuzela julistettiin pannaan pesäpallo-otteluissa (16.7.2010)
  23. Vuvuzela-kielto laajenee Valioliigassa (20.7.2010)
  24. FIFA Bans Vuvuzelas from Brazilian World Cup (Arkistoitu – Internet Archive)4.6.2014; viitattu 13.6.2014
  25. https://cris.uniarts.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=3477372 (tarkistettu 19.3.2017)
  26. "Barokkiyhtyeen joulukonsertissa soi vuvuzela" . Etelä-Suomen sanomat 16.12.2010

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.