Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri. Yleensä vuodella tarkoitetaan kalenterivuotta, joka nykyään käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa kestää yleensä 365, karkausvuosina 366 kalenterivuorokautta. Se jakautuu 12 kuukauteen, joiden pituudet ovat 28–31 vuorokautta. Ajan yksikkönä vuoden tunnus on suomen kielessä v (ilman pistettä) mutta vuosilukuun viitattaessa v. (pisteen kera).[1] Tieteellisissä yhteyksissä tunnus on usein a[2] (lat. annus), y tai yr (engl. year), joista a on suositeltavin.

Tähtitieteessä vuodelle on muutamia hiukan toisistaan poikkeavia määritelmiä, kuten sideerinen, anomalistinen ja trooppinen vuosi. Mikään niistä ei ole vuorokauden kokonainen monikerta, mikä hankaloittaa vuoden käyttöä ajanlaskun yksikkönä. Tämän vuoksi on historian aikana luotu monenlaisia kalentereita, joissa vuoteen sisältyy vaihteleva määrä päiviä ja kuukausia.

Maan akselikallistuman vuoksi päivän pituus ja sää vaihtelevat vuoden pituisessa jaksossa. Näitä vaihteluita kutsutaan vuodenajoiksi. Suomessa vuodenaikoja ovat kevät, kesä, syksy ja talvi.

Maan kiertoaika

Maan kiertoliike Auringon ympäri on hyvin säännöllistä, paljon säännöllisempää kuin Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Kiertoliikettä voi kuitenkin mitata eri tavoin ja siksi tähtitieteessä määritellään muutamia erilaisia vuosia, muun muassa seuraavat:[3]

Sideerinen vuosi kestää noin 365,2564 vuorokautta. Se on Maan todellinen kiertoaika siinä mielessä, että sen kuluttua Maa on uudelleen samassa suunnassa Auringosta inertiaalikoordinaatiston ja kaukaisten tähtien suhteen.

Anomalistinen vuosi kestää noin 365,2596 vuorokautta. Se on aika Maan perihelistä seuraavaan, ja on hiukan sideeristä vuotta pidempi, koska periheli kiertyy muiden planeettojen aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Trooppinen vuosi kestää noin 365,2422 vuorokautta. Sen kuluttua Maan akseli on uudelleen samassa asennossa Aurinkoon nähden. Trooppinen vuosi on hiukan sideeristä vuotta lyhyempi, koska akseli kiertyy prekession myötä.

Maan asukkaiden kannalta tärkein on trooppinen vuosi, koska sen mukaan määräytyvät vuodenajat. Niinpä kalenterin halutaan yleensä seuraavan mahdollisimman tarkkaan trooppista vuotta.

Kalenterivuosi

Historian aikana on luotu lukuisia erilaisia kalentereita, joissa on koetettu sovittaa yhteen vuorokauden, kuukauden ja vuoden pituudet. Tavallista on, että vuoteen sisältyy vaihteleva määrä ylimääräisiä karkauspäiviä tai karkauskuukausia. Juliaanisen kalenterin vuodessa on 365 päivää, paitsi joka neljäs vuosi 366 päivää. Keskipituudeksi tulee näin 365,25 vuorokautta, joka on trooppiseen vuoteen verrattuna 11 minuuttia liian pitkä. Tuhannessa vuodessa virhettä kertyy noin kahdeksan päivää.

Nykyisin käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa on 97 karkauspäivää 400 vuodessa. Näin vuoden keskipituus on 365,2425 vrk, joka on trooppiseen vuoteen verrattuna 26 sekuntia liian pitkä. Tuhannessa vuodessa virhettä kertyy vain noin 0,3 päivää.

Kalenterivuosi alkaa nykykäytännön mukaan 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

Juridisten määräaikojen laskemista koskee Suomessa laki säädettyjen määräaikain laskemisesta.[4] Jos jokin määräaika on määrätty kuukausina tai vuosina tietyn päivämäärän jälkeen, se päättyy vastaavan numeroisena kuukauden päivänä, riippumatta kalenterikuukausien ja kalenterivuosien kulloisestakin pituudesta. Jos esimerkiksi määräaika on kaksi vuotta päivämäärän 15.12.2017 jälkeen, se päättyy 15.12.2019.

Mittayksikkönä

Vaihtelevista määritelmistä johtuen vuosi ei sovi kovin hyvin tarkaksi ajan mittayksiköksi. Toisin kuin vuorokausi, vuosi ei kuulu SI-järjestelmän lisäyksiköihin.[5][6]

Tähtitieteessä käytetään kuitenkin mittayksikkönä juliaanista vuotta, jonka pituus on tasan 365,25 SI-järjestelmän vuorokautta eli 31 557 600 sekuntia. Tämä mittayksikkö on Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) suosittelema.[7] Juliaaninen vuosi on aina tasapituinen mittayksikkö; sitä ei tule sekoittaa juliaanisen tai gregoriaanisen kalenterin vaihtelevanmittaiseen kalenterivuoteen.

Muita merkityksiä

Myös jonkin muun planeetan kiertoaikaa saatetaan kutsua (kyseisen planeetan) vuodeksi: esimerkiksi Marsin vuosi. Aurinkokunnan planeettojen kiertoajat vaihtelevat Merkuriuksen 0,24 vuodesta Neptunuksen 164,8 vuoteen.

Auringon kierrosta Linnunradan keskuksen ympäri kutsutaan galaktiseksi vuodeksi. Se kestää noin 225–250 miljoonaa vuotta.[8]

Yrityksen tilikautta kutsutaan myös tilivuodeksi. Oppilaitosten opetus jakautuu lukuvuosiin, jotka alkavat yleensä syksyllä.

Katso myös

Lähteet
  1. Lyhenneluettelo (VW) 26.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 7.5.2009.
  2. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 978-952-242-411-2) (PDF) (Sivu 22.) SFS-oppaat. 2.5.2019. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 15.2.2021. FI
  3. Vuosi Ursa. Viitattu 6.5.2009.
  4. Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 25.4.1930/150 (ajantasainen versio) Finlex. Viitattu 7.5.2009.
  5. SI brochure (Table 6. Non-SI units accepted for use with the International System of Units) Bureau International des Poids et Mesures. Viitattu 6.5.2009. (englanniksi)
  6. SI-opas, s. 8. Suomen Standardisoimisliitto, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2019). [vanhentunut linkki]
  7. Rules, Guidelines and Instructions for Proceedings (International System (SI) of Units) International Astronomical Union. Viitattu 6.5.2009.
  8. The Physics Factbook (Period of the Sun's Orbit around the Galaxy (Cosmic Year)) hypertextbook.com. 2002. Viitattu 7.5.2009.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.