Vuosalmi

Vuosalmi oli kylä Äyräpään kunnassa Karjalankannaksella Viipurin läänissä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Nykyisin kylä on asumaton ja sen alue kuuluu Venäjän Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan.[1] Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään.[1] Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km²[2] ja sillä oli pituutta 15 kilometriä.[3] Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta.[2] Vuoksen varrella vastapäätä Äyräpään kirkonkylää sijainneen kyläkeskuksen lisäksi kylään kuului Kalliola Antrean suuntaan vievän maantien varrella,[3] Salonkylä aivan kylän pohjoisosassa yhteismetsän takana[4] ja Ventelä Vuokselaan vievän maantien risteyksessä.[5]

Vuosalmi
Valtio Suomi
Lääni Viipurin lääni
Kihlakunta Viipurin kihlakunta
Kunta Äyräpää
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 57,3 km²
Väkiluku (1939) n. 1 000
 – Väestötiheys 17 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3
Kylän alue kuuluu nykyisin Venäjälle, mutta kylää ei enää ole olemassa.











Kyläkuvaus

Vuosalmi sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kylästä johti maantiet Räisälään kautta Käkisalmeen, jonne oli 74 kilometriä, Vuokselaan kautta Kiviniemeen, jonne oli 35 kilometriä ja Vuoksenrannan kautta Antreaan, jonne oli 40 kilometriä.[2] Vuosalmen ja Äyräpään kirkonkylän välistä virtaavan Vuoksen ylittävä lauttayhteys kesti viisi minuuttia. Talvisin käytössä oli jäätie. Lautan korvaamista sillalla suunniteltiin 1930-luvulla.[2] Kirkonkylän puolelta oli maantieyhteys Kantatie 62 pitkin Viipuriin, jonne oli matkaa 58 kilometriä. Viipuri–Valkjärven radan Äyräpään asema sijaitsi myös kirkonkylän puoleisella rannalla.[2] Vuoksen laivoilla oli tärkeä liikenteellinen merkitys ennen linja-autojen yleistymistä ja rautatien valmistumista.[2]

Vuosalmen koulupiiri perustettiin vuonna 1900 ja koulu aloitti Pasurin talossa vuonna 1902.[2] Oman koulun perustamista ennen Vuosalmi oli kuulunut Mälkölän koulupiiriin.[2] Vuosalmen koulurakennus valmistui vuonna 1906.[2] Kylän oppilasmäärä kuitenkin kasvoi ja vuonna 1926 aloitettiin toisen koulun rakentaminen, joka sai nimekseen Kalliolan koulu.[2] Molemmat koulurakennukset tuhoutuivat talvisodassa.[2] Keski-Vuoksen Osuusliikkeellä oli kylässä kaksi myymälää: toinen kylän keskustassa lauttalaiturin vieressä ja toinen Kalliolassa. Kalliolassa sijaitsi myös Vuosalmen nuorisoseuran talo.[3] Kylässä toimivat myös suojeluskunta, Lotta Svärd, marttayhdistys ja urheiluseura Salmen Veikot.[2]

Elinkeinot

Maatalous oli Vuosalmen pääelinkeino. Vuosalmi oli aikoinaan ollut osa Ventelän hovin lahjoitusmaata. Valtio osti lahjoitusmaan vuonna 1886 ja jakoi sen lampuodeille perintötiloiksi vuonna 1901.[2] Lahjoitusmaan 1898 hehtaarin laajuiset metsät valtio jätti kruununpuistoksi, josta muodostettiin Vuosalmen yhteismetsä vuonna 1909.[2] Vuonna 1939 kylässä oli peltoa 1 200 hehtaaria, joka oli noin viidennes kylän pinta-alasta.[2] Maatiloja oli samana vuonna 125.[2] Karjataloutta edistämään perustettiin tarkastusyhdisty ja maidonmyyntiosuuskunta.[2]

Vuosalmelaisista moni sai elantonsa myös teollisuudesta. Kylässä toimi Juvosen huopa- ja kehruutehdas ja Karjalan huopatehdas, jotka työllistivät noin 90 henkeä, Pasurin saha ja mylly (noin 60 työntekijää), Veljekset Rämön Konepaja, valtion omistama Ventelän mylly ja Pykälän saha.[2]

Historia

Alun perin Muolaaseen kuuluneessa Vuosalmessa oli vuonna 1553 kuusi taloa.[2] Vuonna 1914 Vuosalmi erotettiin Muolaan seurakunnasta uuteen Vuokselan seurakuntaan ja vuonna 1917 toimintansa aloittaneeseen Vuokselan kuntaan.[2] Vuokselaan Vuosalmi ehti kuulua vain yhdeksän vuotta, sillä vuonna 1926 Muolaan pohjoisosasta muodostettiin Äyräpään kunta, johon myös Vuosalmi liittyi. Liittymisvuonna kylässä oli 930 asukasta.[2]

Talvisodan alettua vuonna 1939 evakuoitiin Vuosalmen väestö läntisempään Suomeen heti sodan alussa joulukuussa.[2] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Paluumahdollisuutta ehti hyödyntää 739 asukasta eli noin 74 prosenttia.[2] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Vuosalmen eteläpuolelta kulki Mannerheim-linja ja Vuosalmi pysyi suomalaisten joukkojen hallussa kummankin sodan loppuun asti, mutta rauhanteossa kylä jäi Neuvostoliiton puolelle.[2]

Lähteet
  1. Rapo Seppo: Äyräpää v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 23.2.2001. Viitattu 12.1.2010.
  2. Vuosalmi Äyräpään pitäjäseura ry:n verkkosivut. 2006. Äyräpään pitäjäseura ry. Viitattu 12.1.2010. [vanhentunut linkki]
  3. toim. Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944, s. 508–510. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  4. Rapo Seppo: Äyräpää v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 23.2.2001. Viitattu 12.1.2010.
  5. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
    Äyräpään kylät

    Kaukila • Mälkölä • Paakkola • Pölläkkälä • Rahkola • Vuosalmi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.