Vuorotyöunihäiriö

Vuorotyöunihäiriön (engl. shift work disorder tai shift work sleep disorder) pääoireita ovat unettomuus ja/tai voimakas väsymys, joiden taustalla on työajasta johtuva ympäristön ja elimistön rytmien epäsynkronia[1]. Useimmin oireita aiheuttavat yövuorot ja aikaiset aamuvuorot[2].

Yleisyys

Noin viidennes työvoimasta tekee vuorotyötä. Epidemiologisissa tutkimuksissa vuorotyöunihäiriön yleisyys vaihtelee vuorotyöntekijöiden keskuudessa 3–63 %:n välillä työvuorojärjestelmästä, kohdepopulaatiosta ja tunnistustavasta riippuen [3][4][5]. Vuorotyöunihäiriö tunnistetaan huonosti terveydenhuollossa eikä diagnooseja siten juuri tehdä, joten häiriön tarkka yleisyys ei ole tiedossa. Tutkimuksia yhdistelevässä meta-analyysissa vuorotyöunihäiriön yleisyyden on arvioitu olevan vuorotyöntekijöiden keskuudessa 26,5 %[6] ja suomalaisten yötyötä tekevien sairaalatyöntekijöiden keskuudessa 18,2 %[7].

Diagnoosi

Eri tautiluokitusjärjestelmät määrittelevät vuorotyöunihäiriön hieman eri tavoin. Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa ICSD-3:ssa[8] vuorotyöunihäiriö määritellään seuraavasti:

  • Unettomuus, voimakas väsymys tai molemmat - joihin liittyy myös unen vähentyminen - ovat seurausta toistuvasta normaaliin nukkumisaikaan ajoittuvasta työajasta.
  • Oireet ovat jatkuneet työaikatauluun liittyen vähintään kolme kuukautta.
  • Vähintään 14 päivän unipäiväkirja- ja aktigrafiaseuranta (työ- ja vapaapäivinä) osoittaa uni-valverytmin häiriintymisen.
  • Unen tai valveen häiriintyminen ei ole selitettävissä paremmin jollain muulla unihäiriöllä, sairaudella, lääkityksellä tai huonolla unihygienialla.

Kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD-2 ja ICSD-3[8]) lisäksi vuorotyöunihäiriö määritellään myös Kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD-10[9]: G47.26 ja Z57.8; ICD-11[10]: 7A64) ja Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmässä (DSM-5: 307.45)[11]. Suomessa vuorotyöunihäiriö luokitellaan (vuonna 2021) unettomuuden Käypä hoito -suosituksissa uni-valverytmin kronobiologisiin häiriöihin ICSD-10:n mukaan.

Lähteet
  1. "Shift work and the assessment and management of shift work disorder (SWD)" (February 2013). Sleep Medicine Reviews 17 (1): 41–54. doi:10.1016/j.smrv.2012.02.002. PMID 22560640.
  2. "Sleep and alertness in shift work disorder: findings of a field study" (May 2019). International Archives of Occupational and Environmental Health 92 (4): 523–533. doi:10.1007/s00420-018-1386-4. PMID 30511341.
  3. "Sleep disorders, health, and safety in police officers" (December 2011). JAMA 306 (23): 2567–2578. doi:10.1001/jama.2011.1851. PMID 22187276.
  4. "Shift-work disorder and sleep-related environmental factors in the manufacturing industry" (March 2015). Journal of UOEH 37 (1): 1–10. doi:10.7888/juoeh.37.1. PMID 25787096.
  5. Vanttola, Päivi (2021). Shift Work Disorder: Prevalence, Manifestation, and Recovery. Unigrafia, 1–94. ISBN 978-951-51-6959-4.
  6. "Prevalence of Shift Work Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis" (March 2021). Frontiers in Psychology 12 (638252): 1–11. doi:10.3389/fpsyg.2021.638252. PMID 33833721.
  7. "Employees with shift work disorder experience excessive sleepiness also on non-work days: a cross-sectional survey linked to working hours register in Finnish hospitals" (August 2020). Industrial Health 58 (4): 366–374. doi:10.2486/indhealth.2019-0179. PMID 32074541.
  8. (2014) International Classification of Sleep Disorders 3rd Ed. Darien, IL USA: American Academy of Sleep Medicine.
  9. [http://www.icd10data.com/ICD10CM/Codes/G00-G99/G40-G47/G47-/G47.26
  10. WHO releases new International Classification of Diseases (ICD 11) www.who.int. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  11. American Psychiatric Association (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (DSM-5®). American Psychiatric Publications.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.