Vuorolehtihorsma
Vuorolehtihorsma (Epilobium davuricum) on pohjoinen, suohorsmaa muistuttava kasvilaji.
Vuorolehtihorsma | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Myrtales |
Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
Suku: | Horsmat Epilobium |
Laji: | davuricum |
Kaksiosainen nimi | |
Epilobium davuricum |
|
Synonyymit | |
Epilobium palustre var. davuricum |
Ulkonäkö
Vuorolehtihorsma kasvaa 10–40 senttimetriä korkeaksi. Suohorsmaan verrattuna vuorolehtihorsma on tyvirönsytön, mutta lehtiruusukkeellinen, sen lehdet ovat kapean tasasoukkia ja lehtiasento on alimpia lehtiä lukuun ottamatta kierteinen.[1][2]
Vuorolehtihorsma risteytyy suohorsman kanssa.
Levinneisyys
Vuorolehtihorsmaa esiintyy Fennoskandiassa, Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Siperiassa.[3]
Suomessa se on pohjoinen laji, jota esiintyy Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lapissa se on paikoittain yleinen. Eteläisin havaintopaikka, 1910-luvulta, on Pohjois-Karjalasta Juuasta. Vuorolehtihorsma kasvaa Suomessa etenkin lettosoilla ja on kalkinvaatija.[1][4]
Lähteet
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 417. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- Den virtuella floran: Smaldunört (Epilobium davuricum) — Norra halvklotet (levinneisyyskartta pohjoisella pallonpuoliskolla) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 16.1.2016.
- Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M.: Kasviatlas 2014: Vuorolehtihorsma (Epilobium davuricum) Kasviatlas. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 16.1.2016.