Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen laskujoki on Vuoksi, joka laskee Laatokkaan. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 400 neliökilometriä.[4] Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla. Vesistön järvisyys on 19,78 %.

Vuoksen vesistö
(Suomen päävesistö: 04)
Valtiot Venäjä, Suomi
Maakunnat Leningradin alue, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Vuoksen vesistö (04)
Vesistöjako Suur-Saimaan alue (04.1),
Haukiveden−Kallaveden alue (04.2),
Oriveden-Pyhäselän alue (04.3),
Pielisen reitin valuma-alue (04.4),
Iisalmen reitin valuma-alue (04.5),
Nilsiän reitin valuma-alue (04.6),
Juojärven reitin valuma-alue (04.7),
Höytiäisen valuma-alue (04.8),
Koitajoen valuma-alue (04.9)
Laskujoki Vuoksi
Laskupaikka Käkisalmi, Metsäpirtti, Laatokka
Koordinaatit 60°37′26″N, 30°30′32″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 68 501,14 km² [1]
Järvisyys 19,78 % [1]
Alueen pituus 450 km [2]
Alueen leveys 290 km [2]
Keskivirtaama 684 m³/s [3]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalon saaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.

Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.

Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla, Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[5].

Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.

Vesistön jakoalueet

Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [6][1]:

  • Suur-Saimaan alue (04.1)
  • Haukiveden–Kallaveden alue (04.2)
  • Oriveden–Pyhäselän alue (04.3)
  • Höytiäisen valuma-alue (04.8)
  • Koitajoen valuma-alue (04.9)
  • Pielisen reitin valuma-alue (04.4)
  • Juojärven reitin valuma-alue (04.7)
  • Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)
  • Iisalmen reitin valuma-alue (04.5)

Kanavat

Voimalaitokset

Vuoksen vesistössä on 25 voimalaitosta:

Kallaveden reitti

Pielisen reitti

Suur-Saimaa

Muut
  • Liuna, MW, GWh/a
  • Maavesi, MW, GWh/a
  • Sorsakosken laitokset, MW, GWh/a
  • Puhos, MW, GWh/a
  • Louhikoski, MW, GWh/a
  • Pitkäkoski, MW, GWh/a

Katso myös

Lähteet
  1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. Vuoksen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
  3. ”Part IV, Chapter 8”, Drainage Basin of The Baltic Sea. Second Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters. UNECE, 2011. verkkosivu (PDF) (viitattu 7.4.2023). (englanniksi)
  4. Gertsch, Mia: Vuoksen vesistö levittyy laajalle yle.fi. 9.11.2012. YLE. Viitattu 8.10.2014.
  5. Tukkilauttoja Saimaalla poikkeuksellisen vähän yle.fi. 7.8.2007. YLE. Viitattu 8.10.2014.
  6. Vuoksen vesistö (04) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2023.

    Aiheesta muualla
    Vuoksen vesistön kanavat
    Heinäveden reitti

    Karvion kanava | Kerman kanava | Pilpan kanava | Vihovuonteen kanava

    Iisalmen reitti

    Ahkiolahden kanava | Nerkoon kanava

    Juojärven reitti

    Kaavinkosken kanava | Taivallahden kanava | Varistaipaleen kanava

    Leppävirran reitti

    Konnuksen kanava | Naapuskosken kanava | Taipaleen kanava

    Nilsiän reitti

    Lastukosken kanava | Juankosken kanava | Karjalankosken kanava

    Pielisen reitti

    Joensuun kanava | Kaltimon kanava | Kuurnan kanava

    Muita kanavia

    Ketveleen kanava | Kuivataipaleen kanava | Saarikosken kanava | Raikuun kanava | Saimaan kanava

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.