Vuokselan kirkko

Vuokselan rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1905,[1][2] seurakunta määrättiin perustettavaksi 1912 ja se aloitti toimintansa 1913.[3] Uuden seurakunnan alueella sijaitsevaan Uuteenkylään oli siirretty Antrean vanha puukirkko. Uusi seurakunta ei kuitenkaan halunnut lunastaa seurakunnan kirkoksi tätä Uudenkylän rukoushuonetta, vaan väliaikainen kirkko aloitti toimintansa kunnantalolla. Uuden seurakunnan sisällä oli riitaa tulevan kirkon paikasta.[3]

Vuonna 1915 tehtiin päätös kivikirkon rakentamisesta Päiväkiven kylän Virkkilän Lammasniemeen. Arkkitehti Ilmari Launis suunnitteli vuonna 1917 Vuokselan seurakunnalle kirkon, jossa oli tilaa 750 hengelle. Kirkon rakentaminen kuitenkin lykkääntyi, kun kirkon materiaalista, koosta ja paikasta syntyi erimielisyyttä.[3] Launis suunnitteli ensimmäisten piirustusten pohjalta uuden hieman pienemmän kirkon, jossa oli 600 istuinpaikkaa.[3] Tähän Valtioneuvosto hyväksyi nämä piirustukset vuonna 1927 ja kirkon rakentaminen aloitettiin keväällä 1928. Kirkko vihittiin käyttöön 12. joulukuuta 1929.[2]

Vuokselan kirkko on sementtitiilestä rakennettu ja valkeaksi rapattu tornillinen pitkäkirkko.[3] Kirkon torni on kahdeksankulmainen. Kuorin puoleisessa päässä on matala ja särmikäs sakasti.[4] Kirkon ulkoseiniä jäsentävät viisi porrastettua tukimuurausta. Päädyissä olevat tukimuuraukset nousevat kolmiportaisesti katon yläpuolelle. Tukimuurausten väleissä on kaksi ikkunaa eli kahdeksan kummallakin sivulla. Kirkon katto on korka ja jyrkkä ja sitä koristavat kummallakin lappeella olevat neljä pyörökaarista ikkunaa.[4]

Kirkkosali oli sisustukseltaan pelkistetty. Korkean kirkkosalin yläpuolella on valkoinen holvattu katto.[3] Varsinaista alttaritaulua ei ollut vaan sen sijalla oli puinen krusifiksi.[1] Saarnatuoli sijaitsi kirkkosalista katsottuna oikealla ja se oli muodoltaan pyöreä. Pääoven yläpuolella olevalla urkuparvella oli 16-äänikertaiset urut.[4] Kirkon tornissa oli kolme kelloa.[5]

Vuokselan kirkko jäi ehjänä paikalleen vuokselalaisten lähtiessä evakkoon talvisodan aikana. Talvisodan jälkeen venäläiset poistivat kirkosta kaikki kirkolliset merkit, kuten urut ja penkit. Jatkosodan aikana vuokselalaiset kunnostivat kirkkonsa jälleen käyttöön.[4] Viimeinen jumalanpalvelus kirkossa pidettiin 10. syyskuuta 1944. Se oli jäähyväisjumalanpalvelus, johon osallistui 15. divisioonan sotilaita.[6]

Osa kirkon irtaimistosta saatiin evakuoitua. Yksi kirkon kelloista sijaitsee nykyisin Hattulan vanhan kirkon tornissa.[7] Myös Vuokselan kirkon ehtoollisvälineet ovat nykyisin Hattulassa.[5]

Jatkosodan jälkeen venäläiset tuhosivat taas kirkon sisustuksen. Nykyisin kirkon kuparikatto on purettu sekä ovet ja ikkunat rikottu. Holvattu katto on vaarassa sortua ja kirkon ympäristössä on loma-asuntoja.[5]

• Koponen Paavo: Karjalan kirkkokummut. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
• Soile Rinno ja Minna Laukkanen (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.

• Vuokselan kirkko ennen sotia (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuvia vuokselan kirkon nykytilasta