Vuokkokalat

Vuokkokalat (Amphiprion) on koralliahventen heimoon kuuluva meressä elävien kalojen suku. Siihen kuuluu noin kolmekymmentä lajia,[1] joista monia pidetään meriakvaarioissa. Akvaarioharrastuksessa vuokkokalat ryhmitellään värityksen mukaan.[2]

Vuokkokalat
Vuokkokala (Amphiprion ocellaris)
Vuokkokala (Amphiprion ocellaris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Koralliahvenet Pomacentridae
Alaheimo: Amphiprioninae
Suku: Vuokkokalat
Amphiprion
Bloch & Schneider, 1801
Katso myös

  Vuokkokalat Wikispeciesissä
  Vuokkokalat Commonsissa

Naamiovuokkokala Amphiprion chrysopterus
Satulavuokkokala Amphiprion polymnus

Vuokkokalat ovat pyöreämuotoisia, pystysuuntaan leveäraitaisia. Niiden väreissä on oranssia, valkoista ja mustaa, joskus sinistä ja punaistakin.

Vuokkokalat ovat saaneet nimensä siitä, että ne elävät symbioosissa merivuokon kanssa. Jollakin tavalla vuokkokala on immuuni isäntävuokkonsa polttaville lonkeroille - suojausmenetelmän biologian yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta ne liittynevät vuokon ihoa suojaavaan limakerrokseen. On ehdotettu kahta päähypoteesia: joko vuokkokala saa aineita siirtymään vuokon suojalimasta omaan limakerroksensa hankaamalla itseään vuokon lonkeroita vastaan, tai kalan biokemia on sellainen, että se tuottaa suoja-aineita. On todennäköistä, että molemmilla mekanismeilla on osuutensa asiaan, ehkä jopa siten, että sellaiset lajit, jotka sopeutuvat vain yhteen merivuokkolajiin (esimerkiksi punavuokkokala kuplavuokkoon, käyttävät eri mekanismia kuin sellaiset, jotka voivat valita monesta isäntävuokkolajista (kuten seepravuokkokala)[3]

Vuokkokalat tunnetaan myös siitä, että ne voivat vaihtaa sukupuolta. Vastakuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti joukko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.[4]

Akvaarioissa yleisesti pidettyjä lajeja ovat[5]

Muita lajeja ovat

  • kaarivuokkokala Amphiprion akallopisos
  • tummavuokkokala Amphiprion allardi
  • riuttavuokkokala Amphiprion akindynos
  • keltavuokkokala Amphiprion bicinctus
  • suruvuokkokala Amphiprion melanopus
  • sitruunavuokkokala eli malediivienvuokkokala Amphiprion nigripes
  • kaulusvuokkokala Amphiprion perideraion
  • satulavuokkokala Amphiprion polymnus
  • keltapyrstövuokkokala Amphiprion sebae

Samettivuokkokala (Premnas biaculeatus) muodostaa oman sukunsa Premnas. Molemmat suvut ovat kuitenkin samassa alaheimossa Amphiprionae.[6]

Lähteet

  • Wilkerson, J.D.: Clownfishes - A Guide to Their Captive Care, Breeding & Natural History. Neptune City, NJ, USA: T.F.H Publications Inc., 2001. ISBN 1-890087-04-1.
  1. ITIS (taksonomian lähde)
  2. WetWebMedia
  3. Wilkerson, s. 30
  4. Newcomb, D. and W. Fink. 2004. "Amphiprion ocellaris", Animal Diversity Web. 6.1.2009
  5. Meriakvaarion perustamismanuaali
  6. Fenner, B.: Premnas biaculeatus, The Maroon Clownfish Wet Web media

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.