Vuohenmaito

Vuohenmaito eli kutunmaito on vuohen tuottamaa maitoa. Vuohenmaito on melko samanmakuista kuin lehmänmaito. Koko maailman maidontuotannosta vuohenmaito vastaa noin 2,4 prosenttia.

Vuohen lypsyä.

Tuotanto

Vuonna 2013 vuohenmaitoa tuotettiin maailmassa yhteensä 18,0 miljoonaa tonnia, mikä vastasi 2,4 prosenttia kaikesta maidon tuotannosta. Aasiassa tuotettiin 10,7 miljoonaa tonnia, Afrikassa 4,2 miljoonaa tonnia, Euroopassa 2,7 miljoonaa tonnia ja Amerikoissa noin puoli miljoonaa tonnia. Yksittäisistä maista suurimmat tuottajat ovat Intia, Bangladesh, Sudan ja Pakistan, ja Euroopan suurimpia tuottajia ovat Kreikka, Ranska ja Espanja.[1]

Vuohenmaidon tuotanto kasvoi maailmassa 60 prosenttia vuosien 1993–2013 aikana. Eniten tuotanto kasvoi Afrikassa, 95 prosenttia ja Aasiassa, 73 prosenttia, mutta Euroopassakin tuotanto kasvoi 68 prosenttia. Amerikassa kasvu jäi alle 20 prosentin.[1]

Maitorodut
Saanen on hyvin tuottoisa maitorotu.

Maailman kaikista noin 411 vuohirodusta noin 31:tä käytetään ensisijaisesti maidontuotantoon. Tuottavimpiin rotuihin kuuluvat muun muassa alpiininen, Saanen, Toggenburg ja nubialainen, jotka kaikki tuottavat vuodessa yli 700 kilogrammaa maitoa. Useimmat vuohirodut tuottavat maitoa vuoden aikana noin 200–300 päivän ajan. Samankin rodun maidontuottolukemat vaihtelevat paljon eri maiden välillä.[2]

Käyttö

Vuohen pahasta ominaishajusta huolimatta vuohenmaito on oikein lypsettynä ja viilennettynä hajutonta. Sen maku muistuttaa paljon lehmänmaidon makua.[1] Jotkut käyttävät vuohenmaitoa, koska ovat allergisia tai yliherkkiä lehmänmaidolle.[1]

Vuohenmaidosta valmistettavista tuotteista yleisin on vuohenjuusto. Myös esimerkiksi jogurtin valmistus on mahdollista, mutta siitä tulee melko löysää, eikä sitä saada yhtä paljon kuin lehmänmaidosta.[1]

Vuohenmaito on ravitsevampaa kuin lehmänmaito, mikä on huomattu esimerkiksi ihmisvauvoilla tehdyissä tutkimuksissa. Vuohenmaidon ravitsevuus johtuu ainakin osittain sen rasvojen ja proteiinien hyvästä sulavuudesta. Vuohenmaidossa on myös esimerkiksi rautaa merkittävästi enemmän kuin ihmisen tai lehmän maidossa. Foolihappoa siinä toisaalta on vähemmän.[3]

Lähteet
  • Park, Young W. & Haenlein, George F. W. & Wendorff, William L. (toim.): ”Goat Milk”, Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals. Wiley Blackwell, 2017. ISBN 9781119110286.

Viitteet
  1. Marques de Almeida, Mariana & Haenlein, George F. W. (Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals 2017), s. 11–16.
  2. Marques de Almeida, Mariana & Haenlein, George F. W. (Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals 2017), s. 16–26.
  3. Park, Young W. (Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals 2017), s. 71–73.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.