Tieteentekijöiden liitto

Keväällä 1967 korkeakouluissa työskentelevät assistentit eri puolella Suomea uhkasivat joukkoirtisanoutuvansa, elleivät saa tuntuvaa palkankorotusta.[4] Korkeakoulujen Assistenttiliitto perustettiin saman vuoden lokakuussa.[5] Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Ilmo Rinkinen.[6] Vuonna 1968 assistenteille luvattiin kahden palkkaluokan korotusta, mutta korotus jäi kuitenkin vain yhteen palkkaluokkaan.[7] Vuonna 1969 puheenjohtajana aloitti Pauli Sysiö.[6]

1970-luku liitto keskittyi parantamaan jäsentensä oikeusturvaa ja assistenttiohjesäännön luomista.[7] Luottamusmiesjärjestelmää alettiin muodostaa yliopistoille vuonna 1971.[7] Vuonna 1974 liitolla ehti olla kolme puheenjohtajaa: Kaj Lindström, Pekka Hyyppä ja Jaakko Elenius. Seuraavana vuonna puheenjohtajana toimi Vesa Majamaa.[6] Jukka Yliniemestä tuli liiton puheenjohtaja vuonna 1976.[8]

Vuonna 1978 liitto muutti nimekseen Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto (KATL).[9] Vuonna 1983 puheenjohtajana aloitti Harri Palmén.[6]

Liitto liittyi keskusjärjestö Akavaan vuonna 1986.[10] Leila Risteli toimi liiton puheenjohtajana vuosina 1987–1989.[8]

Suomen 1990-luvun alun lamassa liitto halusi turvata jäsentensä työllisyyttä, jota valtion säästösuunnitelman uhkasivat.[7] Huhtikuussa 1990 KATL jakoi ensimmäistä kertaa Tiedon portti -palkinnon.[11] Jussi Nuorteva toimi liiton puheenjohtajana vuonna 1990[6], hänen seuraajansa Kari Kuoppala oli puheenjohtajana vuosina 1991–1993. Kuoppalan seuraajana aloitti Kari Pitkänen.[8]

Vuonna 1997 liiton nimi muuttui Tieteentekijöiden liitoksi.[8] Nimi lyhennetään usein Tieteentekijöiksi. Björn Fant toimi liiton puheenjohtajana vuosina 1999–2002.[8]

Fantin seuraaja Antero Puhakka toimi puheenjohtajana vuodet 2003–2006.[6] Vuonna 2007 liitto oli huolissaan korkeakoulujen määräaikaisten henkilöstön asemasta vuonna 2010 tapahtuvan yliopistouudistuksen jälkeen. Liitolla oli noin 7000 jäsentä, joista määräaikaisia oli 70 prosenttia.[4] Ragna Rönnholm aloitti puheenjohtajana.[8] Rönnholmin seuraaja Tapani Kaakkuriniemi toimi puheenjohtajana vuodet 2011–2014.[6]

Vuosina 2015–2018 liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Petri Koikkalainen.[6]

Vuonna 2018 puheenjohtajaksi valittiin Maija S. Peltola. Hän kertoi liiton tavoittelevan muun muassa kirjausta hallitusohjelmaan, jolla apurahalla ennen MYEL-vakuutusjärjestelmän voimaantuloa saaneille turvattaisiin taiteilijaeläkettä vastaava tutkijaeläke.[12]

Helmikuussa 2020 liitto kertoi olevansa huolissaan tutkijoiden ja muiden tieteentekijöiden häirinnästä ja maalittamisesta.[13] Tieteentekijöiden liitto osallistui puheenjohtajansa Maija S. Peltolan kautta selvittäjäryhmään, jossa arvioitiin yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa. Selvityksen taustalla oli Tampereen uuden säätiöyliopiston syntyyn liittyvät seikat, mutta myös muissa yliopistoissa henkilöstö oli kokenut demokratiavajetta.[14]

Kesällä 2021 Tieteentekijät ja myös Akavaan kuuluva Opetusalan Ammattijärjestö OAJ perustivat yhteisen järjestön, Tiede ja Opetus ry:n, joka tavoite oli tiivistää yhteistyötä muun muassa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden edunvalvonnassa.[15]

Marraskuussa 2022 liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tero Karjalainen.[2]

• Vuonna 1990 ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon sai filosofian tohtori Kari Laine, joka toimi Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana.[11]
• Vuonna 1992 palkinnon sai valtiotieteen tohtori Timo Soikkanen, joka toimi Turun yliopiston poliittisen historian yliassistenttina ja dosenttina[24]
• Vuonna 1995 palkinnon sai Oulun yliopiston tutkimuspalvelupäällikölle, dosentti Leila Risteli.[25]

Vuoden tieteentekijä on Tieteentekijöiden liiton vuosittain valitsema tiedeyhteisön jäsen.[26] Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuonna 2021 palkinto annettiin ensimmäistä kertaa työnantajan edustajalle.[27]