Vuoden historiateos
Vuoden historiateos on Historian Ystäväin Liiton vuodesta 1973 vuosittain palkitsema teos, joka on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa”.[1]
Vuodesta 2003 alkaen Vuoden historiateos on julkistettu Suomalaisilla historiapäivillä.[1]
Palkitut
Vuosi | Kirjailija | Teos |
---|---|---|
1973 | Jussi T. Lappalainen | Kaarle X Kustaan Venäjän sota |
1974 | Juhani Suomi | Talvisodan tausta |
1975 | Kaarlo Wirilander | Herrasväkeä – Suomen säätyläistö 1721–1870 |
1976 | Martti Julkunen | Talvisodan kuva: ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset Suomesta v. 1939–1940 |
1977 | Heikki Ylikangas | Puukkojunkkarien esiinmarssi |
1978 | Seppo Myllyniemi | Baltian kriisi 1938–1941 |
1979 | Juhani Paasivirta | Suomi ja Eurooppa |
1980 | Matti Huurre | 9000 vuotta Suomen esihistoriaa |
1981 | Sampo Ahto | Aseveljet vastakkain |
1982 | Tuomo Polvinen | Suomi kansainvälisessä politiikassa |
1983 | Stig Jägerskiöld | Mannerheim-sarja |
1984 | Osmo Jussila | Venäläinen Suomi |
1985 | Tuomo Polvinen | Valtakunta ja rajamaa |
1986 | Sakari Virkkunen | Ryti. Myrskyajan presidentti |
1987 | Osmo Rinta-Tassi | Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena |
1988 | Eino Jutikkala | Kuolemalla on aina syynsä |
1989 | Erik Tawaststjerna | Sibelius-elämäkerta |
1991 | Kari Tarkiainen | Finnarnas historia i Sverige |
1992 | Niilo Lappalainen | Valkeasaari murtuu |
1993 | Vesa Vares | Konservatiivi ja murrosvuodet: Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922 |
1994 | Kimmo Rentola | Kenen joukoissa seisot? |
1995 | Tuomo Polvinen | J.K. Paasikivi III |
1996 | Laura Kolbe | Eliitti, traditio, murros |
1997 | Jussi Nuorteva | Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640 |
1998 | Yrjö Kaukiainen | Laiva Toivo, Oulu |
1999 | Max Jakobson | Väkivallan vuodet I |
2000 | Juhani Suomi | Umpeutuva latu |
2001 | Martti Häikiö | Nokia Oyj:n historia |
2002 | Kari Hokkanen | Kekkosen maalaisliitto 1950–1962 |
2003 | Seppo Hentilä | Kaksi Saksaa ja Suomi |
2004 | Markku Kuisma | Kahlehdittu raha, kansallinen kapitalismi |
2005 | Tuomas Heikkilä | Pyhän Henrikin legenda |
2006 | Kustaa H. J. Vilkuna | Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta |
2007 | Seppo Zetterberg | Viron historia |
2008 | Panu Rajala | Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset |
2009 | Mirkka Lappalainen | Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa |
2010 | Teemu Keskisarja | Vihreän kullan kirous – G.A.Serlachiuksen elämä ja afäärit |
2011 | Paavo Castrén | Uusi antiikin historia |
2012 | Jukka Tarkka | Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947–1990 |
2013 | Ville Kivimäki | Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 |
2014 | Timo Vihavainen | Vanhan Venäjän paluu |
2015 | Jukka Korpela | Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn[1] |
2016 | Marjaliisa ja Seppo Hentilä | Saksalainen Suomi 1918[2] |
2017 | Nils Erik Villstrand ja Petri Karonen (toim.) | Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia[2] |
2018 | Seppo Aalto | Kapina tehtailla |
2019 | Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio ja Reetta Hänninen | Suomen suurin. Helsingin Sanomat 1889–2019[2] |
2020 | Lea Pakkanen ja Santeri Pakkanen | Se tapahtui meille. Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen[2] |
2021 | Timo Miettinen | Eurooppa: poliittisen yhteisön historia[3] |
2022 | Hannu Salmi | Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 |
Lähde (1973–2015)[1]
Lähteet
- Palkitut (pdf) Historian Ystäväin Liitto. Viitattu 23.11.2018.
- Vuoden historiateokset Historian Ystäväin Liitto. Viitattu 26.3.2021.
- Vuoden 2021 historiateos käsittelee Euroopan poliittista historiaa ja vie maanosan filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin HS.fi. 4.2.2022. Viitattu 4.2.2022.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.