Vuoden 1634 hallitusmuoto

Ruotsin hallitusmuoto vuodelta 1634 oli perustuslaki, joka määritteli eri valtioelinten aseman ja tehtävät. Se oli Ruotsin ensimmäinen perustuslaki, vaikkakin vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys sisälsi perustuslaillisia määräyksiä. Hallitusmuoto valmisteltiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana, mutta vahvistettiin vasta kuninkaan kuoleman 1632 jälkeen. [1]

Valtiopäivät hyväksyivät hallitusmuodon 29. kesäkuuta 1634. Keskeisten valtioelinten tehtävät määriteltiin hallitusmuodossa niin kuin ne käytännössä olivat 1610- ja 1620-luvuilla toimineetkin. Ruotsin valtaneuvosto jäi kuitenkin johtavien virkamiesten varjoon. Valtaa jaettiin maaherrojen johtamiin lääneihin, joita oli Ruotsin puolella 11 ja Suomessa 5.[2] Hallitusmuoto määritteli myös hovioikeuksien aseman. Perustuslain pääsuunnittelija oli kansleri Axel Oxenstierna. Oxenstiernan näkemyksen mukaisesti hallitusmuotoon sisältyy määräys, että kuningas hallitsee maata säätyjen tukemana. Hän pyrki koko uransa ajan tehostamaan ja yhtenäistämään Ruotsin hallintoa.[1]

Oxenstierna oli vahvassa asemassa vuosien ajan myös kuninkaan kuoltua, sillä kruununperijä kuningatar Kristiina oli alaikäinen ja hänen puolestaan asioista päätti Oxenstiernan johtama holhoojahallitus. Siihen kuuluivat valtakunnankansleri Oxenstierna, valtakunnandrotsi (vastuullaan oikeusistuinten toiminta), kamarimestari (valtion kassan ja verojen keräämisen asiat), valtakunnanmarski (armeijan johtaminen) ja valtakunnanamiraali (laivasto).

Kristiinan hallituskauden jälkeen hallitusmuoto korvattiin vuoden 1660 lailla, vaikkakin seuraava hallitusmuoto säädettiin vasta vuonna 1719. Kuninkaan itsevaltiuden aikana vuodesta 1680 kuningas hallitusmuotoa ei noudatettu, sillä kuningas saattoi hallita maata säädyistä riippumatta.[2]